ERÄHENKISTÄ MÖKKEILYÄ TAAPEROIDEN KANSSA

Tässä postauksessa kerron kuinka me kävimme Satun ja lasten kanssa viettämässä yhden yön meidän perheen vanhalla mökillä. Lopussa on myös lista tavaroista, joiden mukaan ottamista kannattaa miettiä, jos suunnittelee vastaavaa.

Valmistautumista

Meidän perheellä on vanha mökki saaressa. Siellä ei ole mitään nykyajan hienouksia, vaan pesuvedet kannetaan järvestä ja juomavesi pitää tuoda mukana. Mökin käyttöaste on ollut viime vuosina vähäinen, vaikka se onkin meille todella rakas paikka. Lapsina kävimme siellä isän ja äidin kanssa ja muistan vieläkin sen, miten talvella kyyhötimme reen kyydissä, kun isä veti meitä moottorikelkalla mökkeilemään. Nuoruudessa olemme käyneet siellä kavereiden ja poikakavereiden kanssa ja viettäneet mökkikuistilla monet juhannukset ja rapukekkerit. Siellä on tullut myös vietettyä meidän molempien polttarit ja kavereiden polttareita. Viime vuosina elämään on tullut kuitenkin uudenlaista sisältöä ja mökillä on tullut käytyä aivan liian harvoin. Se on harmittanut meitä molempia ja olemmekin koko talven puhuneet siitä, miten kiva siellä olisi käydä lasten kanssa.

Mökkivanhus saaressa.

Nyt hiihtoloman aikaan loppuviikosta kelit näyttivät kerrankin lupaavilta: säätiedotus lupaili selkeää perjantai-iltaa, joten päätimme laittaa suunnitelmat käytäntöön ja lähteä katsastamaan mökkivanhus lasten kanssa, ja olla siellä myös yötä! Isosiskon ja serkun teini-ikäisten lasten kanssa sovittiin mäenlaskutreffit lähikalliolle ja äitimme lupasi myös lähteä mökkeilykaveriksi paimentamaan taaperoita.

Loppuviikosta pakkailin tavaroita ja olo oli vähän jännittynyt, kun mietin mitä kaikkea sinne oikein tarvitsee mukaan? Ihan kuin olisin ollut lähdössä vaellukselle, sillä myös nyt listailin ruokia ja varavaatteita ja soittelin Satulle mitä kaikkea hän meinaa pakata. Yritin pitää tavaramäärän vähäisenä, sillä joutuisin raahaamaan kaiken mökille itse, mutta piti kuitenkin varautua siihen, että esim. typyn toppahaalari kastuisi, joten varahaalari lähti mukaan. Lopulta sain ahdettua meidän tavarat kahteen putkikassiin ja mukaan lähtivät myös kylmälaukku, makuupussi sekä yksi kassi viikonlopun tavaroita, joita en ottaisi mukaan mökille.

Mökkeilemään!

Hurautimme lapsuudenkodin pihaan perjantaina puolenpäivän maissa. Satu oli siellä jo tirpan kanssa moikkailemassa meidän isoveljeä. Söimme lasten kanssa ja joimme kahvit ennen kuin pakkasimme tavarat ahkioon. Putkikassit menivät veljen kyydissä, joka lupasi tehdä avannon ja kantaa meille vedet saunaan. Veljet ovat parhaita <3

Ylitäysi ahkio.

Täytyy sanoa että, jos ne putkikassit ja vesitonkka eivät olisi menneet veljen kyydissä, en tiedä miten olisimme saaneet kaikki tavarat mahtumaan mukaan, sillä jo nyt ahkio oli aivan täynnä tavaraa. Ahkion lisäksi tirppa istui rattikelkan kyydissä ja typy pulkassa. Olikin vähän työjuhta fiilis, kun lähti sen tavaranpaljouden kanssa liikenteeseen. Yleensä menemme saareen järven kautta, mutta nyt suunnistimme tietä pitkin ja oikaisimme naapurin pihan kautta niemeen. Näin pääsimme huomattavasti vähemmällä lumessa tarpomisella. Tästä huolimatta tuli kuuma ja mökkirannassa paita oli jo läpimärkä.

Veimme tavarat mökille ja suuntasimme sitten kallioille, jossa teiniosasto ja mummo olivat jo isosiskon kanssa laskemassa mäkeä. Satu lähti lasten ja mummon kanssa loivempaan mäkeen ja minä jäin kisaamaan nuorison kanssa siitä kuka pääsee ensimmäisenä kallion huipulle. Kerroinkin tästä jo torstain postauksessa ja voit käydä lukemassa tarkemmin sieltä.

Kallion jyrkänne ja saari maisema.
Järvimaisemaa suuren kiven päältä.

Mäenlaskun ja valokuvailun jälkeen palasimme takaisin mökille, joka oli jo mukavan lämmin, sillä mummo oli lämmittänyt sitä aamusta asti. Sitten paistetiin makkaraa ja hörpittiin kaakaota ja pelattiin lautapelejä, jotka ovat olleet siellä jo meidän lapsuudessamme. Teinitkin muistavat ne omasta lapsuudestaan ja oli hauska jakaa muistoja mökkeilystä.

Aurinko oli painunut jo matalalle, kun lähdin saattelemaan teiniosaston ja muut takaisin mantereelle ja kokeilemaan samalla, josko typy nukahtaisi ahkion kyytiin. Tuuli navakasti lännen suunnalta ja meidän päivälliset tulojäljet olivat aivan peittyneet. Aurinko pilkahteli pilvien välistä ja harmittelin kirkkaan taivaan puutetta. Tähtiä ei varmaankaan näkyisi. Maisema oli kuitenkin kaunis, kun tuulen tuiverrus juoksutti lunta ja laskeva aurinko loi vielä pilvien välistä viimeisiä säteitään. Satu tuli kameran kanssa kaveriksi ja typy katseli ahkiosta meidän kuvailuamme, mutta pian synkkä pilvi nielaisi auringon. Lopulta typy nukahti sinne taljojen ja vilttien mutkaan ja peittelin hänet sisälle ja suuntasin Satun kanssa saunaan, kun tirppa jäi piirtelemään mummun kanssa.

Henkilö seisomassa järvellä.
Auringonlasku järvimaisemassa.

Mökkisauna ja iltapuuhat

Siinä on vain oma fiiliksensä, kun juoksentelee saunaan navakassa tuulessa ja sauna täyttyy pehmoisesta höyrystä oven avauksella. Puukiukaassa on maailman parhaat löylyt ja kiukaasta loimottava tuli toi tunnelmaa niin, ettei edes kynttilöitä tarvinnut sytytellä. Kun typy heräsi, lapsetkin pääsivät saunaan ja olivat sitten tiukasti pyyhkeiden suojiin käärittyjä, kun palasimme sisälle. Kaikille puhtaat kalsariasut ja pipot päälle ja villasukat jalkaan – saunan jälkeen oli ihana heittäytyä illan viettoon.

Puukiukaan tulen loimutus.

Iltapuuron sijaan iltapalaksi syötiin nyt kasviksia, leipää ja hedelmäsosetta. Lapset olivat aivan liekeissä sängyn laittelusta ja siinä menikin tovi, että saimme petipaikat järjestykseen. Kannoimme halkoastian täyteen halkoja ja revimme tuohta valmiiksi, sillä kamina ei varaa lämpöä vaan jossain vaiheessa yötä pitäisi laittaa tuli pesään. Illan aikana pilvipeite oli väistynyt ja suunnittelimme Satun kanssa että, jos saisimme lapset nukkumaan, pääsisimme kuvailemaan kasvavaa kuuta ja tähtiä!

Iltapesujen jälkeen sujahdin typyn kanssa makuupussiin ja pikkuihminen oli niin väsynyt erilaisesta päivästä, että nukahti saman tien ja minä pääsin suuntaamaan ulos kameran kanssa. Satu jäi vielä laittamaan omaa jälkikasvuaan nukkupuuhiin mutta pian hänkin selvisi järvelle. Meitä hieman nauratti, kun mökin ikkunassa vilahteli taskulampun valo ja riemun kiljahtelut kuuluivat järvelle asti – tirppa laittautui nukkumaan mummun kanssa mutta onneksi typy nukkui niin siki, ettei herännyt serkun ilakointiin.

Kuutamokuvailija.

Järvellä oli kaunis talvinen tunnelma. Kuu valaisi lumen pintaa ja sai sen hehkumaan hopeaisena. Taivaalla loisti ainoastaan kirkkaimmat tähdet, koska kuu oli kasvanut lähes täyteen mittaan eikä Linnunrataa näkynyt. Venus säihkyi kirkkaana lännessä. Tuuli oli tyyntynyt illan myötä ja valokuvaaminen oli kerrankin mukavaa, kun sormet eivät olleet heti kohmeessa mutta ei siellä silti huvittanut olla yhtään pidempää kuin tarvis, sillä saunan jälkeen kosteat hiukset kylmäsivät niskaa ja, vaikka yllä oli merinovillaa, kylmyys alkoi pureutua sisuksiin. Satu postasi jo aiemmin tästä kuvailureissusta ja voit käydä katsomassa niitä kuvia täältä.

Kuutamo ja tähtitaivas järvenselän yllä.

Kömmin tyytyväisenä takaisin makuupussin lämpöön pikkutuhisijan viereen. En voi väittää, että yö olisi ollut kaikista levollisin tai että olisin tuntenut oloni levänneeksi aamulla, sillä jouduin sullomaan typyn kädet yön aikana monta kertaa takaisin makuupussin sisään ja laittamaan pipoa päähän. Hän kiskoi sen aina pois, vaikka se oli leuan alle solmittava malli!

Aamukahvia ja pakkailua

Heräsimme, tai oikeastaan nousimme ylös, aamukuuden maissa ja ensimmäinen operaatio oli laittaa kaminaan tuli. Lämpömittari näytti, että lämpöä oli rapiat kymmenen astetta. Seuraavana vuorossa oli aamukahvin keittely. Se muuten onnistuu ihan suodatinkahvista, kun vain antaa kahvin seisahtaa tarpeeksi kauan. Lapset istuivat makuupussien mutkassa ja katsoivat lallatuksia tietokoneelta sen ajan, kun laittelimme aamupalaa. Kahvikuppi kourassa tunnelma oli oikein leppoisa ja mukava. Aamupalan jälkeen oli aika kasailla tavaroita. Mummu jäi laittelemaan paikat kuntoon, kun me lähdimme jo mannerta kohti lasten ja tavaranpaljouden kanssa. Mummut ovat kyllä korvaamaton apu <3

Tavaroiden pakkailua mökillä.
Täyteen pakattu ahkio.

Aurinko paistoi ja lumikiteet hehkuivat spektrin väreissä, kun kävelimme tuiskun lakaisemaa järveä pitkin. Lapset istuivat menopeleissään tyytyväisinä. Oikaisimme taas naapurin pihan läpi ja vaihdoimme juuri ulkoilemasta tulleen talon isännän kanssa vähän kuulumisia. Kun pääsimme takaisin autoille, oli melkoinen voittajafiilis. Aamupäiväkahvit tulivat tarpeeseen. Satu tajusi siinä kahvitellessa, että ahkiossa päällimmäisenä keikkunut potta ei ollut tavaroiden joukossa, joten lähdimme veljeni kanssa etsimään sitä. Se löytyi naapurin pihasta yhdessä minun makuupussin kanssa. Jos potta ei olisi tippunut, pussi olisi jäänyt sinne… Sitten pitikin tehdä laskentaa kasseista olinko vielä jotain muuta jäänyt matkan varrelle!

Olemme Satun kanssa valtavan iloisia siitä, että saimme täytettyä yhden tämän talven tavoitteista. Tuollaiset mökkireissut ovat niitä, jotka muistaa vuosien päästäkin! Ja nyt voimme esitellä lapsille mökkivihkosta, että täällä sitä käytiin ensimmäisen kerran, kun te olitte aivan pieniä.

Keväinen järvimaisema.

Tässä lopussa on listaa tavaroista ja asioista, joita meidän mielestä kannattaa huomioida lasten kanssa mökkeillessä. Kannattaa myös muistaa, että lämpö nousee ylös ja kylmintä on lattian rajassa, eli juuri siellä missä lapset touhuavat.

VAATTEITA:

  • Villavilttejä ja lampaantaljoja lattialle ja pulkkien/ahkioiden lämmikkeiksi.
  • Varavaatteet; niin bodyt, housut kuin haalarit. Myös varahatusta, sukista tms. ei ole haittaa.
  • Paksummat paidat ja housut sisäasuksi, jos mökissä on aluksi viileämpää.
  • Merinovilla alusasusetti yöasuksi tai olovaatteeksi.
  • Pipo yöksi.
  • Paksut villasukat, rokkitossut tms. muut lämpimät töppöset. Lattia on viileä.

RUOKAA:

  • Valmiiksi pilkotut kurkku- ja paprikasiivut ovat helppoja vitamiinipommeja
  • Valmiit eväsleivät ja riisipiirakat ovat näppärä aamu- ja/tai iltapala
  • Tripmaidot ja -mehut ovat helppoja juotavia
  • Hedelmä- ja jugurttisosepussukat kulkevat helposti mukana. Kylmälaukussa kulki myös herkuksi Paula-vanukaspussukka
  • Omaksi herkuksi tietysti suklaata

Tämän mökkireissun jälkeen voin todeta, että jo pienten lasten kanssa voi aivan mainiosti mökkeillä hieman alkeellisemmissakin oloissa, kun vain varustautuu oikein. Meillä oli mukana liiankin paljon tavaroita ja olisimme pärjänneet mökillä yhden yön sijasta varmaan viikon… Suosittelenkin parempaa tavaroiden priorisointia sekä kommunikointia mukaan lähtijöiden kesken siitä mitä kukin tuo mukana. Varsinkin, jos joutuu itse vetämään kaikki tavarat…

Ikimuistoisia mökkeilyhetkiä kaikille!

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: