HELATORSTAIN PITKÄ VIIKONLOPPU MUMMOLASSA JA MÖKILLÄ

Helatorstai on meille perinteisesti ajankohta, jolloin perjantai pidetään vapaata ja nautitaan pidennetystä viikonlopusta. Nuorempina kävimme usein tähän aikaa vaeltamassa, sillä viileät ja itikkavapaat kelit sopivat siihen mainiosti. Nyt lasten kanssa vaellusreissut ovat katkolla mutta tämä on hyvä hetki viettää aikaa mummolassa ja mökillä.

Tyyni järvi keväällä.

Suuntasimme mummolaan heti keskiviikkoiltana ja Satu oli siellä jo lasten kanssa. Kerroimme jo torstain postauksessa, kuinka saimme nauttia vuoden ensimmäisistä hellepäivistä. Lapset juoksentelivat paljain jaloin nurmikolla ja lääräsivät rannassa hyisessä vedessä, johon ei itsellä olisi tullut mieleenkään mennä juoksentelemaan mutta heitä viileys ei näyttänyt haittaavan. Niin hyvällä kelillä ei kukaan malttanut olla sisällä vaan illalla kävimme vielä kävelyllä metsässä ja kuuntelimme lintujen keväistä konserttia, joka kaikui kaikkialta.

Lasten kanssa metsäkävelyllä.
Mustikan varvut keväällä.
Koivunlehdet hiirenkorvilla.

Perjantaina suuntasimme mökille ja matkalla katselin, kuinka pellot vihersivät hennosti ja koivuissa oli jo hivenen vihreää. Lämpöaalto alkoi näkyä luonnossa. Mökillä taas järveltä puhaltava hyinen tuuli sai torstain helteen unohtumaan ja vaatteita sai lisätä roimasti, että tarkeni puuhailla ulkona. Muistelin, että edellisen kerran mökillä ollessa, järvellä ja metsässä pääsi vielä kävelemään hankia pitkin. Nyt jäät olivat sulaneet järvestä eikä metsässä ollut lumesta tietoakaan. Illalla oli ihana käydä taas pitkästä aikaa mökkisaunassa ja kuunnella järveltä kantautuvia lintujen huutoja.   

Tuulinen ja kylmä kevätpäivä.

Lauantaina meillä oli hieman erilainen päivä, kun Satu tuli koko perheen voimin kyläilemään. Paistoimme kodassa makkaraa, lapset heittivät kiviä järveen ja kahviteltiin mökin lämmössä. Ulkona oli nimittäin edelleen hyisen viileä keli. Me saimme Satun kanssa myös rapsuteltua mökin ympäristöä haravalla, kun neidit olivat isiensä hoivassa, ja mökkipiiri siistiytyi kummasti.

Makkaranpaistossa kodassa.
Kahvituokio mökin lämmössä.

Illalla oli kiva käyttää koiria kävelyllä ja katsastaa millaisia kasveja ojanvarsilla jo versoisi. Tulos jäi varsin laihaksi, sillä muutamaa horsmaa lukuun ottamatta uusia kasvinalkuja ei juuri näkynyt. Rannasta löysin sentään leskenlehden, joka yritti kasvaa kivilaiturilla, ja se sai toimia kuvauskohteena.

Iltakävelyllä koirien kanssa.
Leskenlehtiä.
Tuulinen järvenselkä.

Sunnuntaiaamu koitti harmaana ja koleana ja ensi töikseen saimme sytytellä takkaan tulen. Ehdimme ulkoilla ja haravoida pihaa juuri sopivasti ennen kuin sadekuuro yllätti meidät. Onneksi pihahommat olivat jo hyvällä mallilla, joten sisälle siirtyminen sopi hyvin. Haikein mielin pakkasimme tavarat ja suuntasimme taas kotia kohti. Pellot olivat parissa päivässä muuttuneet aivan vihreiksi ja koivujen hennot lehdet pilkottivat jo selvästi puissa. Luonto alkaa toden teolla vihertää ja enteillä kesää.

Raikkaita loppukevään päiviä kaikille!

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: