KESÄSUNNUNTAIN VENEAJELU

Olimme taas viikonlopun Kainuun suuntimilla ja suunnitelmissa oli monenlaista puuhaa. Kävimme perjantaina Satun ja lasten kanssa Hiukassa, Sotkamon kauniilla hiekkarannalla, mutta keli ei ollut lainkaan niin helteinen kuin kuvittelimme, vaan tuuli puhalsi navakkana järvenselältä ja olimme onnellisia, kun pakkasimme hupparit ja lasten paksummat vaatteet varmuuden vuoksi mukaan. Lauantaina taas kävimme meidän isosiskon tytön rippijuhlissa ja sekin päivä hurahti vauhdilla. Oli kiva nähdä sukulaisia ja ihmetellä, että missä vaiheessa siskon lapset ovat kasvaneet noin isoiksi ja kuinka vanha sitä itse oikein onkaan…

Hiekkarannalla.

Sunnuntaiaamuna katselimme mökillä, kuinka järvi näytti kauniin tyyneltä ja mieheni ehdotti veneilyreissua. Me olimme typyn kanssa heti mukana tässä ajatuksessa ja minä nappasin meille pikaisesti limupullot, keksejä, vettä ja Herra Hakkarainen -ksylitolipastillit mukaan. Eiköhän niillä saisi vähän retkeilyfiilistä reissuun. Raahasin tietysti myös kamerareppuni toiveikkaana mukaan ja nappasin Vitin häkistä venekoiraksi.

Veneilemään lähdössä.

Mieheni ehdotti, että kävisimme katsastamassa vastarannan kaukaisuudessa siintävän hiekkarannan, jossa käymisestä olemme puhuneet jo ikuisuuden. Tämä kuulosti hyvältä suunnitelmalta ja me istua nökötimme typyn kanssa veneessä ja ihailimme tyyntä järvimaisemaa. Tai minä ihailin, typy keskittyi Vitin silittelyyn ja yritti kävellä sen perässä veneessä. Meillä pitikin käydä pieni keskustelu siitä, että veneessä istutaan paikallaan eikä kävellä ympäriinsä, sillä siinä saattaa käydä hassusti ja humpsahtaa vaikka yli laidan.

Typyn kanssa veneessä.

Rannalla ei ollut ketään muita ja me hypimme innoissamme maihin ja lähdimme kävelemään rantaa pitkin. Typy auttoi Vitin taluttamisessa ja kävelimme rannan päästä päähän kunnes palailimme takaisin veneelle ja istahdimme puunrungolle syömään keksit. Rannan viereinen metsikkö suojasi kivasti auringonpaisteelta ja meillä oli hyvä suojaisa paikka nauttia kesäisestä kelistä. Vitikin makoili tyytyväisenä rannalla ja sai lopuksi keksin herkuksi.

Koiran taluttamista.
Perheen kanssa veneretkellä hiekkarannalla.
Perheen kanssa veneretkellä.
Veneretkellä keksit eväänä.

Ajoimme takaisin hieman eri reittiä ja minä kaivelin laajakulman esiin ja otin muutamia kuvia tyynestä järvestä. Ilma oli hieman utuinen ja, kun pääsimme lähemmäs mökkiä, suuri pilvimassa nielaisi auringon ja alkoi tuulla. Meillä oli siis kerrankin hyvä ajoitus tähän reissuun.

Veneilemässä.
Järvimaisema ja veneen keula.
Valkoinen koira ja järven selkä.

Palasimme mökkirantaan tyytyväisinä kivasta reissusta ja mietin, että tuolla rannalla pitää joskus lähteä käymään Satun ja lasten kanssa, kunhan vedet ovat lämmenneet. Ilmeisesti tulevasta viikosta on tulossa aika helteinen, joten ehkä tuonne voisi palata heti juhannuksen aikaan.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: