ÄÄNIKIRJOJEN TEKIJÄNOIKEUSPALKKIOT

Olemme hiljattain oppineet lukemaan e- ja äänikirjoja ja huomanneet, miten käteviä ne ovat tässä pikkulapsiajassa, kun aika on kortilla. Meillä on kuitenkin hieman ristiriitainen suhtautuminen äänikirjoihin, sillä niin käteviä kuin ne ovatkin, niissä on se huono puoli että kirjailijoiden tekijänoikeuspalkkiot jäävät alhaisiksi. Kirjoja pystyy kuuntelemaan/lukemaan kuukauden aikana monia edulliseen hintaan, mutta kovinkaan montaa pennosta siitä ei valu kirjailijan kukkaroon.

Suomen kirjailijaliiton teettämän tutkimuksen mukaan painetusta kirjasta maksetaan kirjailijalle keskimäärin 3.10 €. Sähköisten kirjojen palkkion palkkio on samaa luokkaa mutta äänikirjoista maksettava osuus on tästä vain viidesosa, 0.67 €. Koska äänikirjat ovat verrattain uusi ilmiö, niiden palkkioprosentit vaihtelevat suuresti. Painetussa kirjassa ne ovat vakiintuneet 20–25% väliin, kun taas äänikirjoissa ne hakevat muotoaan 12–25%, jopa 50% välissä.

Äänikirjojen alhaisempaa palkkiomäärää perustellaan sen tekemisen kalliilla prosessilla. Tekijänpalkkiota pitää maksaa myös mm. äänikirjan lukijalle. Toisaalta, kun äänikirja on kerran nauhoitettu, sitä voi käyttää loputtomiin ilman lisäkuluja, toisin kuin fyysistä kirjaa, josta tulee aina painokulut.

Äänikirjojen kasvava suosio ei siis näy kirjailijoiden tuloissa, mikä on huolestuttavaa laskevan kirjamyynnin kanssa: kirjailijan on yhä vaikeampaa elättää itseään työllään.

Yksittäin ostettavien e- ja äänikirjojen lisäksi erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset suoratoistopalvelut. Niistä ruotsalaiset Storytel ja Bookbeat ovat suosituimmat, Suomalainen kirjakauppa on julkaissut oman Suomalainen Plus -palvelunsa ja Nelosen Supla on myös alkanut tarjota äänikirjoja valikoimiinsa.

Korona-aika on vaikuttanut suoratoistopalveluiden käyttöön ja elokuussa vuonna 2020 Bookbeat riemuitsi 300 000 käyttäjän rajasta, joka on kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yleensä kirjoja voi kuunnella kuukausimaksua vastaan rajattomasti tai sen voi myös ostaa itselle. Se, kuinka näistä maksetaan kirjailijalle, riippuu kustantamon ja suoratoistopalvelun välisestä sopimuksesta.

Yleensä kirjailija saa palkkion jokaisesta kuunnellusta sivusta, myös ilmaisen kokeilujakson ajalta. Sitä, kuinka paljon näistä maksetaan, ei meille selvinnyt. Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilta löytyy tietoa siitä, millaisia sopimuksia kustantamot yleensä tekevät suoratoistopalveluiden kanssa, mutta mitään tekijänpalkkioiden prosenttiosuuksia tai euromääriä täällä ei mainita.

Kirjojen suoratoistopalvelut ovat varmasti tulevaisuudessakin kasvava ala ja olisi tärkeä tietää kuinka niiden palkkiot sovitetaan, että kirjailija saa niistä ansaitsemansa korvauksen. Otava on jo reagoinut tähän ja korottanut kirjailijoiden äänikirjojen tekijänpalkkioprosentteja.

Toki äänikirjat tuovat myös paljon positiivisiakin asioita. Esimerkiksi ihmiset, jotka eivät lukisi fyysisiä kirjoja, voivat päästä kirjojen pariin äänikirjojen kautta. Erityisesti lasten ja nuorten äänikirjojen kulutus on ollut kasvussa, mikä on pääsääntöisesti positiivista, vaikkakin on herättänyt huolta lukutaidon kehityksestä.

Myös osa kirjailijoista pitää äänikirjoja tervetulleena uutuutena. Esimerkiksi kirjailija Helena Waris sanoo, että äänikirjat ovat parasta, mitä kirjallisuudelle on pitkään aikaan tapahtunut.

Millaisia ajatuksia sinulla on äänikirjoista ja suoratoistopalveluista?

– Satu ja Sanna

Aiheesta löytyy lisää artikkeleita:

Seura: Ääni- ja e-kirjojen suosion synkkä puoli – Rojaltikorvaus kirjailijalle on vain viidenneksen perinteisestä kirjasta

HS: Äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijoiden tulot jäävät vain murusiksi – Kari Hotakainenkin jo kiihtyi: ”Vaikutukset ovat suuret, kohtalokkaat ja massiiviset”

IS: Äänikirjojen vallankumous

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: