AJATUKSIA VUODEN 2021 VIRTUAALISESTA KIRJOITTAJA-TAPAHTUMASTA

Tämän vuoden Virtuaalinen KIRJOITTAJA-tapahtuma on nyt pidetty ja siitä jäi kyllä tosi kiva fiilis! Harrastajien kirjaprojektien esittelyt olivat hyvin valmisteluja ja niitä oli ilo kuunnella. Siellä on valmisteilla vaikka miten monta mielenkiintoista kirjaprojektia! Kutsuttujen esiintyjien esitykset taas olivat juuri sellaisia kuin toivoimmekin, ja me ainakin opimme niistä monta tärkeää asiaa.

MAANANTAI 18.10.2021

Maanantai alkoi jännittävissä merkeissä kun Holger Prost esitteli dekkariprojektiaan. Hän on kirjoittanut koko ikänsä ja nyt pari vuotta dekkareita. Tavoitteellisena kirjoittajana hän on kehittänyt taitojaan osallistumalla dekkaripajaan ja sen huomasi tekstistä, joka oli valmiin kuuloista. Käsikirjotus oli saanut esilukijoilta jo kiitettävää palautetta.

Sinituuli Viljanen kertoi kirjan julkaisukaaresta; siitä kuinka käsikirjoitus muuttuu painovalmiiksi kirjaksi. Hänellä oli hyvä muistilista mitkä kaikki asiat kannattaa muistaa tsekata ennen kun painaa tilaa nappia, mm. ISBN-koodi, etu- ja takakannet tiedot sekä kirjan selkämystekstit.

Päivän viimeinen esityksessä Eira Talka kertoi jännityskirjastaan, joka on saanut inspiraation hänen matkasta Argentiinaan ja sen takia kirjan sijoittuu Etelä-Amerikkaan. Kirja on sekoitus jännitystä, historiallista romaania, seikkailua ja mukana on myös maagista realismia. Hänen rmeijatausta voi näkyä tekstissä, joka oli sujuvan ja viimeistellyn kuuloista.

Tapahtuman FB-sivuilla julkaistiin myös kirjailija Dess Terentjevan video: Kirjailijan toimeentulo – äkkirikastumista vai väliinputoamista?

TIISTAI 21.10.2021

Tiistaina oli vuorossa nuorten- ja YA-kirjallisuuden kirjaprojekteja useampi kappale. Vaikka tämä kirjallisuuden genre ei ole Suomessa kovinkaan arvostettu, näitä projekteja oli tapahtumassa kaikkein eniten, samoin kuin viime vuonna. Toivotaankin että tämä arvostus muuttuisi jossain vaiheessa!

Päivän aloitti Ilona Kaustisen ja Etti Vaine Pesosen kirjaprojekti, jossa nuoret joutuvat laattarykelmistä koostuvaan ulottuvuuteen. Ilona ja Etti kirjoittavat yhdessä ja kertovat, että heillä ei ole juuri ollut kirjallisia erimielisyyksiä. Jotain pientä, mikä on aina saatu keskusteltua läpi. Kirjoittajina he ovat erilaisia. Ilona on järjestelmällinen, kun taas Etti saa luovuuden ryöpsähdyksiä ja voi kirjoittaa paljonkin tekstiä kerralla. Hän ei jää tutkimaan lillukan varsia vaan on sitä mieltä, että nyt on parempi vaan tuottaa tekstiä. He kumpikin kirjoittavat omaa hahmoaan kirjassa.

Sonja Heikkinen kertoi Pajavasaran poika -kirjoitusprojektistaan ja oli upeaa kuulla, kuinka hänen läheiset kannustavat ja tukevat kirjoitusharrastusta. Se ei nimittäin ole itsestään selvää. Sonjan kirjassa päähenkilö Tuiman sisko Tilda katoaa ja Tuima päätyy Tulenkajon valtakuntaan häntä etsiessään. Siellä uinuneet mysteerit heräävät eloon. Mitä Tildan viesti tarkoitti? Kuka heidän äiti oli? Etsiessään vastausta näihin kysymyksiin, Tuima löytää rohkeutensa ja oman paikkansa.

Seuraavana Mari Renko kertoi projektistaan, joka on YA-fantasiakirja nimeltään Kolme valtakuntaa. Kirjassa saa huomata, että unelmat voivat joskus olla vaarallisia ja että ystävyys voi kukoistaa myös oudoissa olosuhteissa. Hänellä on kaikkiaan neljä näkökulmahahmoa, joiden kautta juoni etenee. Mari ideoikin kirjan juuri siksi, että halusi kirjoittaa usean kertojan näkökulmaa. Ainekset kirjaan löytyivät monista erillisitä ajatuksen riepaleista, jotka eräs kauan sitten kirjoitettu novelli sitoi yhteen.

Marilla oli hauska viisi faktaa minusta osio, josta selvisi lisää tietoa kirjoittajasta. Mari pitää myös Rivien välissä -blogia. Hän on lisäksi perustanut TikTok kanavan ja vinkkasi, että TikTokissa on yleisestikin paljon kirjoittamiseen liittyvää materiaalia ja sinne on helppo tehdä esimerkiksi kirjatraileri. Lopuksi Mari vinkkasi kaikille kirjoittajille, että kannattaa etsiä ympärilleen ihmisiä, jotka myös kirjoittavat. Heiltä saa tukea ja kannustusta. Kannattaa myös lukea muiden tekstejä, sillä niiden kommentointi kehittää omaa tekemistä.

Päivän viimeinen kirjoittajaesitys oli Anna Tekokosken Nemesis, joka kertoo selviytymistä post-apocalyptisessä maailmassa. Hän ideoi tarinan, koska oli kaivannut kunnon selviytymistarinaa, jossa elämä olisi vaarallista. Hänen kirjassa on kuusi eri näkökulmahahmoa ja siinä seurataan elämää kahdessa eri kaupungissa, jotka mutantit ovat vallanneet. Kun pimeys laskeutuu, kuinka hahmoille käykään… Kirjoissa myös seksuaalivähemmistöt ovat suuressa osassa ja Anna kertookin kirjoittavansa mielellään poikien välisestä rakkaudesta.

Annalle hahmot ovat tärkeitä ja hän aina kiintyykin hahmoihinsa, vaikka niiden elämä kirjassa onkin aika rankkaa. Anna on pitänyt säännöllisesti IG-live esityksiä kirjoittamisestaan. Hän kertoi, että niiden myötä hänen kirjoille on jo muodostunut oma fanikunta ja hän saa mm. piirustuksia hahmoistaan.

Kutsutuista esiintyjistä päivän aloitti Kirjailijaliiton Ville Toro. Hän kertoi tekijänoikeuksista ja kustannussopimuksesta. Tekijänoikeus: tekijällä on oikeus määrätä teoksestaan sellaisenaan tai muokattuna. Kustannussopimus: määrittele aina tarkkaan mitä oikeuksia siirretään ja miten pitkäksi aikaa.

Kirjailijat Emma Luoma ja Dess Terentjeva kertoivat, kuinka käsikirjoitus muotoutuu kirjaksi ja millaisia eroja siinä on ison ja pienen kustantamon välillä. Pienemmissä paikoissa kustannustoimitus ei välttämättä ole niin yksityiskohtaista vaan voi olla enemmän neuvoja antavaa. Pienten kustantamojen kirjat eivät välttämättä pääse kivijalka myymälöihin ja niiden markkinointi voi olla vähäisempää.

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat yhdistyksen esityksessä Pyry Palermo ja Katri Alatalo kertoivat, kuinka heidän arvostelupalveluansa voi hyödyntää käsikirjoituksen parantamisessa. Heidän jäsenet voivat luetuttaa novellimittaisen tekstin, esimerkiksi muutaman luvun kirjastaan täysin ilmaiseksi ja saada siitä palautetta. Kokonaisen kirjan arvostelupalvelu taas maksaa muutamia satasia, riippuen kirjan pituudesta.

KESKIVIIKKO 20.10.2021

Keskiviikkona jatkettiin vielä nuorten- ja YA-kirjaprojektien parissa. 16-vuotias Iisa Männistö kirjoittaa fantasiakirjaa. Hänestä fantasian kirjoittaminen on helppoa, kun asiat voi keksiä omasta päästä. Hän on saanut inspiraatiota Välimeren maista ja hänen kirjansa sijoittuu keskiaikainen maailmaan, jossa on miekkoja mutta myös jonkin verran teknologiaa. Tärkeitä teemoja ovat oikeudenmukaisuus, hyvän ja pahan raja sekä ystävyys. Kirjassa on myös vahvoja naishahmoja ja naisjohtajia.

Satu Elina Somervuori kertoi esityksessään, että lähipiiri kannustaa häntä kirjoittamaan. Hänen esitys olikin ihanan innostunut. Satu on aina halunnut olla kirjailija ja hänellä on useita kirjaprojekteja menossa sekä käsikirjoitus kustantamokierroksella. Hänen kirjaprojektissa haltiatyttö Zoya tempaistaan keskelle haltiaklaanien kiistoja, joissa Zoya itse joutuu myös hengenvaaraan.

Melina Hirviniemen projektissa 19-vuotiaan Christianin elämä paljastuu valheeksi ja hän saa tuntemattomia sukulaisia ja salaisia kirjeitä. Melina on tehnyt perusteellista taustatyötä ja shamanismi on tärkeä teema hänen kirjassaan. Kirja on kasvutarina ja lisäksi aiheita ovat mielenterveys, kiusaaminen ja itsensä löytäminen. Hän kuvailee kirjan genreä maagiseksi realismiksi eli liikutaan fantasian ja realismin rajoilla.

Satu pääsi haastattelemaan kirjailijoita ja ensimmäisenä Lottaliina Pokkinen puhui sopimusneuvotteluista. Tärkeää on muistaa, että kumpikin haluaa samaa ja että aina voi neuvotella. Joskus tosin neuvotteluvara voi olla kapea.

Toisessa haastattelussa Magdalena Hai kertoi kirjojen kuvittamisesta: kuinka tekijänpalkkiot jakautuvat kirjailijan ja kuvittajan kesken. Jos kuvitusta on paljon, kuten lastenkirjoissa yleensä, palkkio jakautuu 50:50. Tämä pätee myös lainauskorvauksiin. Jos taas pääpaino on tekstissä, silloin kuvittajalle maksetaan yleensä kertakorvaus ja tekijänpalkkiot jäävät kirjailijalle.

Tapahtuman FB-sivuilla julkaistiin myös Kirjoittajaklubin video: Kirjoittaminen kannattaa aina! – Kolme (3) syytä kirjoittaa.

TORSTAI 21.10.2021

Torstaina kuultiin tietokirjallisuuden ja jännityksen kirjaprojekteja. Aaria Sitomaniemen ja hänen ystävänsä kirjaprojektissa pääteemana on ystävyys. Kirja sisältää aika rankkoja aiheita, joten nenäliinat ovat tarpeen: kuolema, menetys, halu selviytyä. Heidän kirjan idea lähtenyt liikkeelle lapsuuden heppaleikeistä ja se alkaa olla nyt valmis.

Johanna Niskasen kirja Ei kenenkään piika kertoo yksin jäämisestä. Siitä, kun ei ole kolmikymppiseksi mennessä löytänyt kumppania, saati suudellut kenenkään kanssa. Sitä voi elää ihan täyttä elämää, vaikka vierellä ei olisikaan ketään, mutta silti tuntea kaipausta kosketukseen. Johannan kirja kertoo yksin jääneen elämään liittyvistä tunteista ja kokemuksista. Se myös haastaa vallitsevia rakenteita yhteiskunnassa, joka pyörii rakkauden, seksin ja ydinperheideaalin ympärillä. Johanna toivookin, että hänen kirjansa hälventää häpeää parisuhteettomaksi jäämisen ympäriltä ja tuo äänen myös heille.

Elina Lehtosen luova tietokirja Muodonmuutoksia kertoo vuonna 1938 geologian tohtorinarvon ensimmäisenä naisena Suomessa saavuttaneesta Anna Hietasesta. Kirjassa näkymätön muuttuu näkyväksi ja siinä seurataan kolmea eri aikakautta: geologista aikaa, Annan aikaa ja nykyaikaa. Kirjoittaja on itse geologi ja kun hän kuuli Annan tarinasta 1,5 vuotta sitten, se imaisi hänet mukaansa. Anna on ollut oman aikansa huippututkija mutta hänestä on kirjoitettu vähän. Kirjassa on kolme aikatasoa, joista yhdessä tarkastellaan Annan tekemisiä ja tutkimustyötä 1930–1940 -luvuilla.

Kaisa Saksa kertoi hänen kirjastaan, jossa oli rikkautta ja rakkautta korpimaisemissa, sekä moottoripyöräjengi. Hän sai inspiraation kirjaan puolitoista vuotta sitten, kun hän muutti Lahteen ja osallistui kirjoituskilpailuun, jonka voitti. Hän oli pitkän aikaa kirjoittamatta mutta on nyt löytänyt takaisin kirjoitusharrastuksen pariin. Kaisalle tapahtuman miljöö on tärkeä ja hän toivookin, että lukija viihtyisi kirjan maalaamissa maisemissa. Hänellä oli myös hyvä vinkki esiintymisjännityksen voittamiseksi ja jos se kiinnostaa, siitä voi kysyä kirjoittajalta itseltään.

Sanna pääsi haastattelemaan Anniina Mikamaa kirjasarjan kirjoittamisesta ja sen tarjoamisesta kustantamoon. Hän on tehnyt kustannussopimukset kirjoilleen yksi kerrallaan ja antoi vinkiksi että ensimmäiseen kirjaan kannattaa panostaa. Hyvä suunnittelu auttoi juonen hallinnassa eikä mitään juoniaukkoja jäänyt roikkumaan.

Anna Kaija kertoi, kuinka hän valitsi aikoinaan Indiekirjailijuuden eikä ole katunut valintaansa. Parasta Indiekirjailijuudessa on että saa tehdä kirjoista juuri sellaiset kuin itse haluaa. Anna vinkkasikin keskittymään niihin, mitä itse tykkää tehdä ja teettämään loput työt muilla, esim. taitto, kirjan kansi jne.

Haamukustannuksen Tiina Hautala kertoi, kuinka Haamun kirjojen visuaalinen ilme luodaan. Kirjailija pääsee itse vaikuttamaan kannen suunnitteluun ja voi myös ehdottaa jotain kuvittajaa. Osa kirjailijoista myös kuvittaa omat kirjansa. Heillä ei ole ikinä käynyt niin, että kirjailija ei olisikaan pitänyt kannesta/kuvituksesta, joten taustatyö on tehty hyvin.

PERJANTAI 22.10.2021

Perjantaina kuulimme runoutta, kun Mira Mink kertoi tieto-runo-kirjaprojektistaan.  Runoteemaisten pohdintojen ohella kirjassa kuvataan myös selfhelp-tyylisesti traumasta selviytymistä. Hyvinvointi onkin kirjan keskeinen teema. Lukunäytteitä kuunnellessa tuli taas sellainen olo, että pitäisi lukea enemmän runoutta.

BoD – Books on Demand asiantuntija Susanna Heußner kertoi omakustanteiden tekemistä ja antoi neuvoja niiden markkinointiin. Hän kertoi että omakustantaminen on nykyään ammattimaistunut ja kirjojen laatu kasvanut. Heidän kautta voi myös päästä kansainväliseen myyntiin Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Britanniaan ja Australiaan. Kirjan esittelyteksti on tärkeä ja samoin kannen ulkonäkö. Niihin kannattaa panostaa.

KustannusZ on nuorten teksteihin erikoistunut kustantamo ja sen Lea Pennanen kertoi kuinka nuorikin voi olla kirjailija. Tälle konseptille on selvästi ollut tilausta, sillä heidän viime keväänä järjestämä kirjoituskilpailu sai peräti 530 tekstiä. Niistä yhdeksän julkaistaan nyt ja muutama vielä myöhemmin.

Kariston esikoiskirjailija Sanni Ylimartimo esiintyi viime VK-tapahtumassa kirjoittajana ja nyt hän kertoi käsikirjoituksensa tiestä kustantamoon ja painetuksi kirjaksi: säeromaani Pimeässä hohtavat tähdet ilmestyy ensi keväänä. Sanni halusi kirjoittaa fanittamisesta ja innostui myös säieromaaneista. Hän keksikin muuttaa työn alla olleen romaanin säieromaaniksi ja se selvästi kannatti.

Viikko oli siis täynnä kirjoitusaiheista keskustelua ja hienoja esityksiä. Iso kiitos vielä kerran kaikille tapahtuman esiintyjille ja tietysti myös kaikille katsojille.

Kirjoittamisesta kannattaa ehdottomasti puhua, joten jatketaan sitä myös tapahtuman jälkeen!

-Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: