MIKSI MINÄ KIRJOITAN?

Kirjoittaminen vie todella paljon aikaa eikä ole harrastuksena kaikista fyysisimmästä päästä – parhaimmillaan voin istua päivän aikana tuntikausia tietokoneen äärellä näpyttelemässä. Paljon terveellisempää olisi ollut käyttää nämäkin tunnit liikuntaan; olisin paljon paremmassa kunnossa enkä olisi ehtinyt syömään lähellekään niin montaa suklaalevyä. Tai vaikka siivoamiseen ja kotini olisi hohtavan puhdas! Varmasti myös lauluharrastukseni olisi edennyt paremmin, jos olisin laulanut yhtä paljon kuin kirjoittanut…

Kirjoittaminen harrastuksena.

Kirjoittamisesta on kuitenkin tullut minulle tärkeä harrastus – ennen kaikkea siksi, että se on kivaa ja mukaansatempaavaa touhua! Siinä voin käyttää mielikuvitustani, leikkiä sanoilla ja herättää paperilla eloon kohtauksen, jonka näen mielessäni. Parhaimmillaan kirjoittaminen on kuin kokoaisi palapeliä, ja aina välillä onnistuu löytämään palasen, joka sopii täydellisesti olemassa olevaan reikään. Se on riemastuttavaa ja siitä tulee aina sellainen olo, että kyllä – tässä hommassa on järkeä! Pidän myös siitä, että asiat saavat konkreettisen muodon ja päivän päätteeksi olen saanut jotain uutta aikaan.

Kirjasarjan kirjoittaminen.

Kirjoittamisessa on myös omanlaistansa jännitystä: tuleeko tästä tekstistä joskus julkaisukelpoista?

Se on välillä ristiriitaista. Toisaalta haluaisin saada tekstin mahdollisimman nopeasti valmiiksi lähetettäväksi kustantamoihin, mutta toisaalta välillä iskee hirveä rimakauhu ja epäilys – kuka tätä haluaisi lukea? Oma raapustelu tuntuu aivan onnettomalta kaikkien lahjakkaiden kirjoittajien ja kirjailijoiden joukossa. Onneksi noistakin hetkistä tokenee ja ajattelee, että pitää vain jatkaa harjoittelua ja kirjoittaa, sillä miten muuten sitä voisi oppia ja kehittyä!

Kirjoittaminen harrastuksena.

Minulle kirjoittaminen on myös sosiaalista puuhaa, sillä mietimme Sannan kanssa yhdessä kirjan tapahtumia ja hiomme yksityiskohtia. Se on meidän yhteinen juttumme ja tavoite, jonka eteen teemme molemmat töitä. Haluamme saada tarinamme kirjoitettua paperille niin, että siitä tulee todellinen. Ettei se jäisi vain joksikin epämääräiseksi jutuksi, jota pyörittelemme päässämme. Meillä on vihkoja, kaavioita, sanalistoja ja taustakirjallisuutta, joiden avulla pyrimme pitämään tarinan kasassa, ja luomaan siitä mahdollisimman eloisan ja uskottavan seikkailun.

Teemuki ja kynttilä.

Kaiken kaikkiaan voisin siis sanoa: kirjoitan, koska kirjamaailmassa seikkailu on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, jota voin harrastella yhdessä siskoni kanssa. Haluan saada päässäni pyörivän tarinan kirjoitettua konkreettiseen muotoon paperille, ja toivottavasti se päätyisi vielä joku päivä myös kansien väliin muiden luettavaksi!

Mukavia kirjoitushetkiä kaikille! Olisi myös kiva tietää, miksi sinä kirjoitat?

– Satu

Ps. Haluatko lukea muiden kirjoittajien ajatuksia, mikä saa heidät kirjoittamaan? Tässä linkit kirjailijoiden Heidi Roth, S.N. Pires ja Tero Liukkonen teksteihin aiheesta.

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: