MILLAISTA ON OLLA YA-KIRJAILIJA SUOMESSA?

Pyysimme kirjailijoita Elina Rouhiainen ja Sini Helminen esiintymään Virtuaalisessa KIRJOITTAJA-tapahtumassa toukokuussa, ja kertomaan millaista on olla YA-kirjailija Suomessa. Heidän keskusteluaan oli todella mielenkiintoista seurata ja yritämme koota tähän postaukseen keskustelun pääpiirteet sekä ajatukset, joita heidän esille nostamat asiat meissä herättivät.

YA-kirjat Suomessa.

Elina Rouhiainen on yksi Suomen tunnetuimpia YA-kirjailijoita. Hän on kirjoittanut suositut Susiraja- ja Väki-kirjasarjat. Idea Susiraja-sarjaan syntyi tylsällä yliopistokurssilla. Hän hioi ensimmäistä kirjaa vuoden ennen kustantamoihin lähetystä ja Tammi kiinnostui siitä heti. Sini Helminen puolestaan on kirjoittanut suositun Väkiveriset-kirjasarjan. Hän kertoi inspiraation kirjoihin löytyneen muista lukemistaan YA-kirjoista.

YA-kirjat Suomessa

Keskustelun alussa nousi heti esille, miten Suomessa YA ei ole yhtä suuri juttu kuin maailmalla. Täällä kaikki eivät edes tiedä, että YA tulee sanoista Young Adult ja tarkoittaa nuorten aikuisten kirjoja (ikähaarukka noin 12–18 vuotiaat, mutta myös aikuiset lukevat). Middle grade -kirjat puolestaan ovat nuoremmille suunnattuja (noin 9–12 vuotiaille).

Millaista on olla YA-kirjailija Suomessa?

Vuosina 2013 ja 2014 Salla Simukkan ja Maria Turchaninoffin, kirjat herättivät maailmanlaajuista kiinnostusta, ja uusia kirjailijoita, kuten Elina, nousi esille. Odotettiin, että nyt Suomeenkin tulisi YA-hypetystä. Sen sijaan maailmalla YA-innostus laski ja tämä näkyi myös Suomessa eikä toivotun kaltaista menestystä syntynyt; aikuiset lukijat eivät löytäneet kirjoja ja myyntimäärät jäivät vaatimattomiksi. Tämä latisti myös kustantamoiden intoa panostaa YA-kirjoihin. Tilanne ei ole muuttunut tästä, vaan YA-kirjoja kustannetaan edelleen vähäiset määrät.

Yleisesti ottaen, vaikka maailmalla YA-kirjojen myynti on tippunut, ne myyvät edelleen hyvin, mutta markkinat taitavat odottaa uutta Game of Thrones -kirjojen kaltaista menestystä.

Suomessa lehdistön asenne YA:han on hieman vaikea. Esiintymisissä YA-kirjailija joutuu ensin kertomaan mitä YA on ja puhumaan genrestään, ja vasta sen jälkeen voi kertoa omista kirjoistaan ja tekemisistään. Hel-YA oli YA-kirjoihin keskittynyt festari, joka järjestettiin pari kertaa vuosina 2017 ja 2018. Se oli YA-kirjailijoille hieno tapahtuma, jossa kaikki osallistujat olivat kiinnostuneita nimenomaisesta genrestä eikä erillisiä alustuksia tarvittu vaan kirjailija pääsi kertomaan suoraan omasta työstään. Nyt kuitenkin kustantamot empivät uusien festareiden järjestämisestä eikä tapahtuman jatkumisesta ole tietoa.

Millaista on olla YA-kirjailija Suomessa?

Myös YA-kirjojen markkinointi on ongelmallista, sillä kustantamot eivät panosta YA-kirjojen mainostamiseen, koska niiden myynti on vähäistä, ja tämä tietysti entisestään laskee niiden myyntilukuja. Elina ja Sini miettivät, että nykyisin kustantamot ovat vähän muutenkin hukassa siinä, kuinka kirjoja kannattaisi ylipäätään mainostaa. YA-kirjojen kohdalla kirjailijat joutuvatkin hyvin pitkälti itse mainostamaan omia kirjojaan.

Vinkiksi YA-kirjailijuudesta haaveileville he kertovat, että YA-kirjoilla on vaikea pärjätä Suomessa eikä kannata latistua, jos oma kirjaidea ei saa innostunutta vastaanottoa kustantamoissa. Jos kuitenkin onnistuu saamaan kustannussopimuksen ja kirjansa myyntiin kotimaisille markkinoille, yleisesti ottaen YA-kirjojen myyntimäärät jäävät melko vaatimattomiksi ja pari tuhannen kappaleen myynti on jo hyvä saavutus. Tällaisilla myyntimärillä ei tietenkään elä, joten kokopäiväinen kirjoittaminen vaatii apurahojen saamista ja monella kirjailijalla on päivätyö. Suomen YA-kirjailijoiden piiri on kuitenkin tiivis ja lämminhenkinen ja kaikki ovat tervetulleita siihen mukaan.

Millaista on olla YA-kirjailija Suomessa?

Lopuksi Elina ja Sini kertoivat, ettei ulkomaisista kirjamarkkinoista kannata kuvitella kovinkaan suurta tulonlähdettä, sillä käännösoikeuksilla ei juuri tienaa. Elina kertoikin esimerkin, että hänen Susiraja-kirjansa käännösoikeudet myytiin kiinaan. Hän ei kuitenkaan saanut mitään tietoja siitä oltiinko kirjaa edes julkaisemassa, kunnes yhtenä päivänä kiinaksi käännetty kirjalaatikko saapui hänelle postissa ja siinä olivat hänen kiinankieliset kirjansa – ilmeisesti ne oli siis julkaistu.

Trendeistä Elina mainitsi sen verran että hänen Susiraja-kirjansa sattuivat siihen hetkeen, kun Twilightin jäljiltä vampyyrit ja ihmissudet herättivät mielenkiintoa ja kustantamoilla oli kiinnostusta tarttua aiheeseen. Trendit siis vaikuttavat jonkin verran kustantamoiden päätöksiin, mutta niihin ei varsinaisesti kannata takertua vaan kannattaa tehdä omaa juttua.

Millaista on olla YA-kirjailija Suomessa?

Millaisia ajatuksia Elinan ja Sinin keskustelusta heräsi YA-kirjailijuudesta haaveileville?

Jos olet seurannut tätä meidän blogiamme, tiedät että kirjoitamme YA-kirjasarjaa. Täytyy sanoa, että tämän keskustelun jälkeen oli hieman latistunut olo, vaikka tieto YA:n laimeasta kysynnästä kotimaassa ei ollut mitenkään uutta, vaan vahvisti entisestään meidän käsityksiämme. Silti, onhan se hieman masentavaa kuulla, että todennäköisesti käytät valtavasti aikaa ja energiaa kirjaan, jolle on äärimmäisen vaikea löytää kustantajaa ja, jos jotenkin ihmeellisesti onnistut siinä, kirjan myyntiluvut jäävät todennäköisesti niin vaatimattomiksi, ettei niillä juurikaan saa omalle työlleen palkkaa. Pidetään siis mielessä, että kirjoittaminen itsessään on arvokas harrastus eikä kaikkea tarvitse mitata rahassa.

YA-kirjat Suomessa.

Suomessa on pieni mutta innokas YA-lukijoiden joukko ja talvella Bookstagramissa syntyikin närkästystä siitä, kuinka huonosti Suomessa on saataville esimerkiksi ulkomailla suursuosiota nauttivia kirjasarjoja. Fakta on kuitenkin se, että kustantamoiden on pakko kustantaa niitä kirjoja, jotka myyvät, sillä muuten kaupallinen yritys ei voi toimia. Jos suomalaiset eivät osta YA-kirjallisuutta, ei sitä voida myöskään kustantaa. Tässä olisikin kaikille alan harrastajille miettimisen paikka: kuinka YA-kirjallisuuden tunnettavuutta ja kysyntää voitaisi parantaa kotimaassa? Kuinka Suomeen saataisi samanlaista YA-innostusta kuin maailmalla?

YA-kirjat Suomessa.

Me ehdotimme YA-yhteisön perustamista ja se sai varovaista kannatusta. Kuitenkin jo itse nimi – YA – herätti kritiikkiä, koska se on Suomessa niin huonosti tunnettu termi ja peräisin vierassanoista. Sitä kuitenkin jo käytetään, joten ehkä nyt termin vaihdon sijaan kannattaisi keskittyä tekemään sitä tunnetummaksi. Tästä on tulossa ajatuksia myöhemmin ja aiheeseen liittyvää keskustelua tullaan käymään @kaamoskuutamolla Instagramissa sekä Facebookissa. Ota ne seurantaan, jos haluat osallistua!

– Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

2 kommenttia artikkeliin ”MILLAISTA ON OLLA YA-KIRJAILIJA SUOMESSA?”

  1. Hei! Eikös YA-genre eli kuten nimikin sanoo nuoret aikuiset kuitenkin määritellä haarukkaan 18-25v? Nuortenkirjat sitten ikäluokkaan 12-18.
    Yst terv Anne / AK Kustannus

    Vastaa
    • Hei Anne! Kiitos kommentistasi. 🙏 Kun tuota asiaa on selvitellyt, täytyy sanoa että noiden genrejen rajat ovat todella hämärät. Jossain sanotaan että YA on 14–20 vuotiaille, ja osa taas mieltää sen olevan 15-25 vuotiaille. Nuortenkirjat taas voivat olla 8-12 vuotiaille, tai sitten yli 12 vuotiaille, riippuen lähteestä. Mietimme, että teemme tästä aiheesta ihan oman postauksen! Jos sinulla on jokin hyvä lähde tähän, niin laitatko sen meidän sähköpostiin kaamoskuutamolla@gmail.com. 😃.

      Vastaa

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: