VIERASKYNÄ: ESILUKIJANA TOIMIMINEN JA PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN

Millaista on toimia esilukijana kirjalle ja kuinka suhtautua esilukijoilta saatuun palautteeseen? Kirjailijat Emma Luoma ja Dess Terentjeva julkaisivat marraskuussa Instagramissa postaukset, joissa kertoivat toimivansa toistensa kirjojen esilukijoina ja avasivat millaista palautteen antaminen ja saaminen oikein on.

Meistä tämä oli mielenkiintoinen aihe ja pyysimme heitä kertomaan asiasta vielä tarkemmin täällä blogin puolella. Eli päästetäänpä heidät nyt ääneen:

Esilukijana toimiminen ja palautteen antaminen.

Emma ja Dess:

Olemme tunteneet kymmenisen vuotta ja olleet koko sen ajan toistemme esilukijoita. Olemme esilukeneet koko toistemme tähänastisen tuotannon.

Palautteen antamisesta

Emma:

Palautteen antaminen oli minulle alkuun jopa hankalampaa kuin sen saaminen (ja on välillä edelleen). Kun kommentoin ensimmäisen kerran uusien kirjoittajakaverieni romaanikässäreitä noin kymmenen vuotta sitten, en ollut opiskellut kirjallisuutta tai käynyt kirjoituskursseja. Koin paineita siitä, etten osannut käyttää hienoja termejä tai vedota kirjallisuusteorioihin. Palautteeni koettiin kuitenkin hyödylliseksi, ja oli upeaa päästä keskustelemaan teksteistä muiden kirjoittajien kanssa. Tästä alkoi vuosien ystävyys ja esilukuyhteistyö, joka jatkuu edelleen.

Eli jos tilaisuus tarjoutuu, suosittelen ehdottomasti antamaan ja vastaanottamaan palautetta, vaikka alkuun tuntuisi siltä, ettet osaa. Ei haittaa, vaikket olisi opiskellut aihetta tai vaikket olisi aiemmin antanut toisille palautetta. Näissä taidoissa kehittyy harjoittelemalla. Saamalla palautetta oppii myös antamaan sitä, ja palautteen antaminen kehittää omaakin tekstiä.

Emma Luoma kirjat.

Tässä pari vinkkiä, joista voi olla apua:

1. Kerro, mistä tekstissä tykkäät.

Se on (etenkin alkuvaiheessa) tärkeää, koska se auttaa kirjoittajaa uskomaan tekstiin ja toisaalta hahmottamaan, mitä ei editoidessa ehkä kannata poistaa. Ilman tällaisia kommentteja Vain huonoja vaihtoehtoja ei olisi lähtenyt kustantajalle, joten kiitos esilukijoille!

2. Jos et tykkää, perustele.

Jos kyse on vain omista mieltymyksistä, asian voi pitää omana tietonaan. On kuitenkin tärkeä kertoa, jos jokin asia tuntuu esim. kokonaisuuden kannalta turhalta, venytetyltä, epäuskottavalta tai huonosti perustellulta. Suoraa ratkaisua ongelman korjaamiseksi ei tarvitse tarjota, mutta toisaalta villitkin muutosehdotukset voivat auttaa löytämään ratkaisun, tai ainakin ohjata oikeaan suuntaan.

Emma Luoma Vain huonoja vaihtoehtoja.

3. Kokonaisuus hahmottuu eri tavalla kirjoittajalle ja lukijalle.

On hyvä antaa palautetta epäselvistä kohdista, epäloogisuuksista, toistosta ja asioista, jotka tulevat (tarkoituksettomasti) puskista. Etenkin useamman editointikierroksen jälkeen kirjoittaja ei ehkä enää itse huomaa näitä, koska tuntee tekstinsä niin läpikotaisin. Toisaalta välillä editoidessa aiemmat viittaukset tai selitykset voivat pudota matkasta, tai suunnitelmat muuttua kesken kirjoittamisen, jolloin tekstiin voi jäädä aiempien versioiden ”aaveita” kummittelemaan. Nämä esilukija huomaa usein kirjoittajaa helpommin.

4. Jos mietit jotain asiaa, sano se.

Usein kirjoittaja on ajatellut tekstiä enemmän kuin lukijalle selviää, ja epäselviltä tuntuville asioille voi olla olemassa selitys, jota ei vain ole kirjoitettu auki. Toisaalta joskus tärkeitäkään asioita ei ole tullut mietittyä loppuun asti. Välillä voi myös käydä niin, että esilukija ei osaa muotoilla palautettaan kovin tarkasti, mutta kirjoittaja saa ajatuksesta silti kiinni ja pääsee ratkaisemaan ongelman.

5. Keskustele.

Palautteesta on aina hyvä keskustella (ks. Dessun teksti alla). Pitää myös muistaa, että palautteet ovat aina mielipiteitä. Sama teksti voi saada eri koelukijoilta hyvinkin erilaisen palautteen.

Emma Luoma Perhosten aika.

Palautteen vastaanottamisesta

Dess:

Kun saa paljon palautetta keskeneräisestä tekstistä, sulatteluun voi mennä hetki. Sulattelun jälkeen on tehtävä editointisuunnitelma, sillä kirjoittaja ei toteuta kaikkia muutosehdotuksia. Olin itse tottunut tähän rumbaan jo ennen kuin minulla oli kustannustoimittaja, koska minulla on onnekseni monta taitavia esilukijoita monen vuoden takaa. Olen saanut palautetta eri käsikirjoituksista eri ihmisiltä, käsikirjoitusten eri vaiheissa. Kokemusta on siis kertynyt jo paljon, ja siitä on hyötyä kustantamoyhteistyössä. Palautteen vastaanottamisessa kolme asiaa ovat lähes aina totta:

Neonkaupunki kirjasarja.

1. Esilukija tarkoittaa HYVÄÄ! Mitä enemmän valitusta, sen parempi. Kritiikki on tekstin elinehto.

On hyvä muistaa, että esilukija tekee palveluksen antaessaan palautetta. Kukaan ei jaksa esilukea tekstejä kiusallaan. Kirjoittaja tarvitsee muutenkin paksun nahan, ja sen kasvattaminen on paljon mukavampaa hyvätahtoisten esilukijoidensa avustuksella.

2. Joskus voi silti mennä tunteisiin, mitä kannattaa kuunnella, koska silloin huomaa, mikä tekstissä on itselleen tärkeää.

Esimerkiksi itse saatan kirjoittaa turhan kryptisesti, joten saan usein ihmetteleviä kommentteja ja poistoehdotuksia asioista, jotka ovat minusta Aivan Välttämättömän Tärkeitä. Silloin ne Tärkeät Asiat kannattaa editoida selkeiksi. Lemmikkiensä tappaminen ei tarkoita sitä, että tekstistä on puristettava sen sielu ulos. Jos joku asia on aidosti tärkeä, sen hyväksi editoiminen kannattaa.

Neonkaupunki trilogia.

3. Kyseenalaistaminen ja suoraan kysyminen on tärkeää.

Olen välillä vakuuttanut esilukijan siitä, että hänen kritisoimansa Tärkeä Asia oikeasti on sitä. Tällaisen keskustelun jälkeen esilukija on saattanut muuttaa mielensä ja olen saanut kokonaan toisenlaisen korjausehdotuksen. Olen myös kääntänyt takkia esilukijana, kun esiluettava on jaksanut vääntää kanssani kättä.

Esilukijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat muutenkin kultaa ja henkilökohtaisia lempivaiheitani kirjoittamisessa. Vaikka kirjoitan myös toisen kirjailijan kanssa, esilukijoiden merkitys ei vähene. Yhteiskirjoissa odotamme palautetta samalla tavalla kuin yksin odottaisin.

Neonkaupunki Spiraalitie.

Esittelyt:

Emma Luoma (s. 1987) on julkaissut kaksi kirjaa: esikoisromaani, chick litiä ja jännitystä yhdistelevä Vain huonoja vaihtoehtoja, ilmestyi 2019 ja nuorille aikuisille suunnattu Perhosten aika 2021. Emma on kirjoittanut teini-ikäisestä lähtien eikä hän osaa kuvitella elämää ilman kirjoittamista. Lisäksi hän työskentelee sairaalalääkärinä ja harrastaa tanssia sekä ilma-akrobatiaa.

Dess Terentjeva (s. 1992) kirjoittaa aikuisille ja nuorille, usein sateenkaarinäkökulmasta. Myös Venäjä on vahvasti läsnä suomenvenäläisen Terentjevan tuotannossa. Terentjeva on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kirjallisuus. Häneltä on ilmestynyt yhdessä Susanna Hynysen kanssa aikuisten urbaanifantasiatrilogian kaksi ensimmäistä osaa, Neonkaupunki (2020) ja Neonkaupunki 2: Spiraalitie (2021). Seuraavaksi Terentjevalta ilmestyy nuorille suunnattu, Taajuus Z -palkinnon voittanut säeromaani Ihana.

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: