VOIKO KIRJOITTAMINEN OLLA SOSIAALISTA?

Olen seurannut aktiivisesti bookstagramia ja kirja-arvioita kirjoittavia blogeja ja tämän myötä olen alkanut miettiä, voisiko myös kirjoittaminen olla sosiaalista?

Bookstagrammaajat listaavat lukemiaan ja kuuntelemiaan kirjoja; niiden sivumääriä, äänikirjojen kuunteluminuutteja, tekevät tbr (to be read) -listoja, käyvät läpi kirjahyllynsä parhaimpia ja huonoimpia kirjoja. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Heillä on myös erilaisia haasteita, joissa haastetaan toinen bookstagrammaaja kertomaan eri asioita, joko omasta elämästään tai lukuharrastuksestaan.

Bookstagram tyylinen kuva.

Monelle bookstagrammaajalle ja kirjablogin pitäjälle tämä sosiaalisuus ajaa parempiin lukusuorituksiin. Kun haluaa pysyä kärryllä siitä mistä toiset puhuvat, niin kirjoja tulee myös luettua. Toki tälläkin asialla on kääntöpuolensa, ja osa uupuu siitä, kun ei kykenekään samanlaisiin lukusuorituksiin kuin muut. Voi myös stressata siitä, kun osalla on niin upeita bookstagram-tilejä ja haluaisi itsekin panostaa enemmän, muttei ehdi. Tämä on hyvin tuttu tunne.

Pääsääntöisesti bookstagram kuitenkin vaikuttaa positiiviselta paikalta, jossa ihmiset keskustelevat paljon ja syvällisesti lukemistaan kirjoista. Instagramissa kommentointi on helppoa ja nopeaa ja keskusteluihin pääsee osallistumaan vaivattomasti. Luetut kirjat tägätään usein nimillään, joten tägien kautta löytää helposti ihmiset, jotka ovat lukeneet saman kirjan.

Bookstagram tyylinen kuva.

Mutta palataanpa takaisin kirjoittamisen pariin. Noista edellä mainituista asioista tulee mieleen, että eikö kirjoittaminen voisi myös olla samalla tavalla sosiaalista? Voisi listata kirjoittamansa sivumäärän, sanamäärän, siihen käytetyn ajan. Sen, kirjoittaako uutta vai editoiko omaa tekstiään, tekeekö taustatutkimusta, lukeeko jotain kirjaa saadakseen inspiraatiota/oppiakseen kirjoittamaan paremmin, jne.

Bookstagram tyylinen kuva.

Instagramissa, #bookstagram-tägin alta löytyi yli 39,6 miljoonaa julkaisua, #writergram-tägin alta 111 tuhatta. Melkoinen ero! Suomessa vastaavasti #kirjagram-tägin alle oli lisätty vähän yli 42,8 tuhatta postausta mutta #kirjoittajagram-tägiä ei oltu edes luotu. #kirjailijagram-tägin alta löytyy vähemmän kuin 100 julkaisua, mutta oletettavasti tämän tägin käyttäminen edellyttäisi sitä, että sinulla olisi oikeasti julkaistu kirja, mikä rajaa osallistujien määrä huomattavasti.

Tägejä, joissa kirjoittajat jakavat mm. pätkiä omasta tekstistään, on paljon ja ne ovat huomattavasti käytetympiä. Esimerkiksi #writersofinstagram: 19,9 miljoona postausta, #writingcommunity: 5,5 miljoonaa, #writerscommunity: 6,9 miljoonaa, #writersofig: 8,4 miljoonaa, #igwriters: 2,9 miljoonaa jne. Eli kirjoittajia on paljon, mutta he eivät keskustele keskenään bookstagram-tyylisesti itse kirjoittamisesta, vaan usein jaetaan pätkä omasta tekstistä tai ajatelma.

Bookstagram tyylinen kuva.

Kirjojen lukemisesta on saatu tehtyä hyvin positiivishenkinen sosiaalinen kanava ja samanlainen sopisi kyllä kirjoittamiseenkin. Kirjoittaminen on hauska harrastus ja siitä olisi mukava jakaa kokemuksia muiden kirjoittajien kanssa. Me aiomme käyttää kirjoitusaiheisissa postauksissa #kirjoittajagram-tägiä ja jaamme Kaamoskuutamolla-instagram tilillämme tietoa kirjoitusprosessin etenemisestä viikoittain. Toivottavasti muutkin innostuisivat kertomaan kirjoitusharrastuksestaan!

Mitä mieltä olet #kirjoittajagrammista?

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: