Tällä viikolla vietetään LANU!-kirjallisuusfestivaalia ja mietimme, että avaisimme hieman kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä, sillä niistä keskustellaan säännöllisin väliajoin. Lyhenteet ovat käteviä, mutta myös ongelmallisia, sillä niitä ei ole määritelty mitenkään tarkasti. Olemme huomanneet, että jokaisella on hieman oma tulkintansa siitä, mikä on esimerkiksi YA-kirjallisuuden ikähaarukka. Käymme tässä läpi yleisimmät lyhenteet, joihin kirjoissa törmää sekä niiden kohderyhmän.

LANU tulee sanoista lasten- ja nuortenkirjallisuus ja se on hyvin laaja käsite. Se kattaa sisälleen kaiken pienille lapsille suunnatuista kuvitetuista kirjoista aina teineille ja nuorille aikuisille kirjoitettuihin paksuihin romaaneihin.
YA-lyhenne tulee englanninkielen sanoista Young Adult ja suomeksi se kääntyy nuorten aikuisten kirjallisuudeksi. Osa on sitä mieltä, että YA-termiä ei pitäisi käyttää, sillä se on suomeksi huonosti tunnettu ja peräisin vieraskielisistä sanoista, mutta varsinkin #kirjagramin puolella sitä käytetään sujuvasti. Se on käytössä myös lehtijutuissa, joissa puhutaan alan kirjailijoista, joten meidän mielestä tämä termi on toimiva ja käytämme sitä myös puhuessamme omasta kirjoitusprojektista.
YA-kirjojen kohderyhmän ikähaarukka vaihtelee lähteen ja henkilöiden käsitysten myötä ja, kun yritimme löytää tämän määrittelyyn ikähaarukkaa, törmäsimme melko kirjaviin käsityksiin täällä Suomessa.

Myös nuorten kirjallisuuden ikähaarukan määrittely osoittautui todella vaikeaksi, sillä tästä ei löytynyt yhtään sivustoa, joka olisi määritellyt asian. Mieleen herääkin kysymys, että miksi esimerkiksi kirjailijaliitto ei voisi ottaa kantaa tähän, sillä nyt vaikuttaa siltä, että osa mieltää nuortenkirjallisuuden kuuluvan alle 12-vuotiaille ja osa 12–20-vuotiaille, jolloin YA:n on ajateltu kuuluvan nuortenkirjoihin. YA-kirjallisuuden ikähaarukka 14–20 vuotta löytyy Ylen jutusta, mutta siinä ei ole viitettä ja kun nettiä selaa niin huomaa, että osa mieltää YA-kirjojen olevan teini-ikäisistä alle kolmikymppisille.
Maailmalta löytyy vielä NA (new adult) -kirjat, jotka ovat suunnattu päälle parikymppisille lukijoille, eli aikuisille, jotka pitävät YA-kirjallisuudesta mutta haluavat vanhempia, noin parikymppisiä päähenkilöitä.

Tässä listaus maailmalla käytössä kirjallisuuslajien ikähaarukoista Wikipedian mukaan. Tietysti nämä elävät vähän lähteen mukaan, mutta pääperiaate pysyy samanlaisena.
Middle Grade: 8–12-vuotiaille.
Young Adult: 12–18-vuotiaille.
New Adult: 18–30-vuotiaille.
Miten sitten Suomessa käytössä oleva jaottelu; lasten-, nuorten- ja nuorten aikuisten kirjat menevät noihin haarukoihin. Me miellämme, että lastenkirjallisuus on jotain alle kymmenenvuotiaille, nuortenkirjat puolestaan ovat jostain 4.–5. -luokasta yläasteikään, eli karkeasti 10–15-vuotiaille. Nuorten aikuisten kirjat taas ovat sieltä yläasteelta parikymppisiin, 14–20-vuotiaille. NA-kirjat on aika selkeästi määritelty yli parikymppisille lukijoille, ja niistä ei ole vielä Suomessa kovinkaan suurta puhetta.

Täytyy myös sanoa, että on todella rasittava, kun joutuu käyttämään omia mielikuviaan referenssinä. Olisi parempi laittaa jokin viite, että tässä sanotaan näin, mutta emme löytäneet sellaista.
Mitä mieltä sinä olet näistä ikähaarukoista ja lyhenteiden käytöstä?
– Satu ja Sanna
Ps. Muista seurata LANU!-festareita. Siellä on mielenkiintoista ohjelmaa tarjolla ja tässä postauksessa olemme listanneet meitä kiinnostavia esityksiä.
Eniten tulee käytettyä YA-lyhennettä. Se on helpompi kirjoittaa kuin ”nuorten aikuisten kirjallisuus” ja alkaa olla Suomessakin aika tunnettu.
Korjauksena, NA on lyhenne New adult -kirjallisuudesta. New age taitaa olla enemmän henkimaailman juttuja. 😀
Ha ha, hyvä kun sanoit tuosta 😂 Vitsi me ollaan täällä naurettu, että kaksi äitipäätä bloggaa pätevänä 🙈
Ja samaa mieltä tuosta YA-lyhenteen näppäryydestä. Se on huomattavasti lyhyempi kirjoittaa ja kuitenkin kirjaihmisten keskuudessa hyvin tunnettu. 👍