DIY: COLLEGETUNIKA JA RUSETTIPIPO LAPSELLE

Olen tällä viikolla innostunut ompelusta ja saanut yllättävän paljon aikaiseksi. Ompelin typylle ja tirpalle collegetunikat sekä typylle vielä ylijäämäpaloista rusettipipon. On ollut mukava ommella pitkästä aikaa, sillä minun ompelukoneeni oli vuosikausia rikki.

En tiedä miten se meni rikki mutta sen alalangan rulla ei pyörinyt eikä mieheni vihjailuistani huolimatta intoutunut katsomaan sitä. Kun lähiseudun ompelukonehuoltokaan ei vastannut viesteihini, kone on pysynyt rikkinäisenä, koska mitään pakottavaa tarvetta sen käyttöön ei ole ollut. Talvella aloin kuitenkin miettiä vaatteiden ompelua ja haaveilla toimivasta ompelukoneesta.

Collegetunikoiden ompelu lapsille.

Erään kerran, kun mieheni kaveri oli kylässä, tajusin kahvipöydässä istuvan kaksi miestä, jotka korjaavat kyllä kaikki neljällä renkaalla kulkevat menopelit ja paljon muuta, joten ehkäpä he voisivat kahvitellessaan vilkaista myös minun ompelukonettani. Niinpä kiikutin sen heidän iloksi kahvipöytään. Riemu oli suuri, kun he sitä aikansa räplättyään saivat alalangan pyörimään kunnolla. Minulla oli taas toimiva ompelukone!

Nyt sitten pitikin päättää mitä haluan ommella.

Googlettelin aikani ja etsin luomupuuvillaisia kankaita oeko-tex -standardilla,  ja löysin Dream Circus -sivuston, josta löytyy niin valmiiksi ommeltuja vaatteita kuin kankaita. Yrityksellä on avainlippu ja kankaat valmistetaan vastuullisesti Euroopassa.

Kerroimme vasta sunnuntain postauksessa, kuinka yritämme nykyisin panostaa vaatteiden ostamisessa niiden alkuperään ja löytää ekologisesti ja eettisesti toimivia yrityksiä. Ostamme harvoin lastenvaatteita uutena mutta olemme huomanneet, että se on melkein vaikeampaa kuin omien vaatteiden ostaminen. Marketeista voi löytää luomupuuvillaa olevia vaatteita mutta monessakaan ei ole vielä oeko-tex -standardia.

Kankaiden leikkaamista collegetunikaan.

Olikin kiva löytää kankaita, joissa oli molemmat tärkeät ominaisuudet. Niiden valinnassa tuli vain hillitön ongelma, sillä valikoimaa oli runsaasti ja varsinkin yksivärisiä luomutrikoo- ja luomujoustogollege -kankaita oli näin päättämättömälle ihmiselle aivan liian runsas valikoima.

Kun sain kankaat valittua, piti alkaa metsästää kaavoja ompelua varten. Rakas ystäväni on uskomattoman taitava käsityöihminen ja hän tekee itselleen ja lapselleen hienoja mekkoja, joita olen vuosien aikana ihaillut, kuten myös sitä miten ihania kuoseja hän aina löytää töihinsä. Sain häneltä lainaan useita lehtiä ja kirjoja, joissa on erilaisia lastenvaatteiden kaavoja ja etsin niistä sellaisia malleja, joihin omat taitoni riittäisivät.

Kaavojen leikkaaminen collegetunikaan.

Päätin aloittaa Nuppusen Kuukkeli-collegetunikasta, sillä sitä olisi kiva käyttää nyt loppukevään/alkukesän viileämpinä päivinä. Tein typylle koon 98/104 sinapinkeltaisesta joustocollegekankaasta mustalla resorilla ja Satun tirpalle 110/116 koon violetista ja harmaasta.

Minua hieman etukäteen huoletti, mitähän tästä tulee, sillä en ole ikinä ommellut kaavoista ja olen käyttänyt ompelukonetta viimeksi ehkä viisi vuotta sitten. Ajattelin kuitenkin, että tässäpä sitä oppii! Kaavat olivat selkeästi kaava-arkilla ja sain molemmat koot helposti piirrettyä. Kirjassa oli hyvät ohjeet kaavojen asetteluun ja kankaan leikkaamiseen 1 cm saumavaralla.

Collegetunikan suunnittelua.

Minulla ei ole saumuria, mutta ompelukoneen jousto-ommel käy sen sijaan ihan hyvin. Testasin paria eri siksak-kokoa ja venyttelin mallipalaa varmistaakseni, että ommel varmasti jousti kankaan mukana. Kirjassa oli selkeästi kerrottu jokaisesta ompeluvaiheesta ja niitä oli helppo seurata. Resoreiden kiinnittäminen jännitti eniten, mutta onneksi kankaat käyttäytyivät kivasti ja ne onnistuivat ihan hyvin. Pääntie pitäisi ohjeen mukaan huolitella vielä päältä kaksoisompeleella, joten teen sen ehkä jossain vaiheessa mutta minusta se näyttää jo ihan kivalta ilman sitäkin.

Resoreiden ompelu collegetunikaan.
Resorin ompelu.

Kaikkiaan minulla meni näissä kahdessa paidassa aikaa ehkä kahdeksan tuntia. Kaavojen piirtämiseen, leikkaamiseen, asetteluun kankaille ja leikkaamiseen meni ehkä 2–3 h. Tein sen aika monessa eri vaiheessa. Paidan ompelu oli nopeaa, mutta resoreiden kanssa meni aikaa. Typyn paidassa meni ehkä 2–3 h ja tirpan paidan tein sitten nopeammin parissa tunnissa.

Kankaita tilasin 60 cm ja resoreita 20 cm, jolloin hinnaksi tuli reilu 12 euroa per paita. Isomman koon resoria olisi saanut olla 30 cm ja siinä jouduin tinkimään hieman leveyden saumavaroista, mutta se ei haittaa. Typyn kangasta jäi sen verran jäljelle, että tein siitä vielä tämän postauksen trikoopipon ohjeella pipon ja siihen tällä ohjeella rusetin. College käyttäytyy hieman eri tavalla kuin trikoo ja pipon saumat ovat ehkä omaan silmään hieman kurttuiset, mutta yritän olla kiinnittämättä siihen liikaa huomiota.

Trikoopipon tekeminen.
Trikoopipon ompelu.
Kangasrusetti

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen paitoihin ja tulen varmasti tekemään niitä enemmänkin. Ompelu sujui yllättävän kivuttomasti ja kaavojen piirtäminen ja ymmärtäminen oli helpompaa kuin luulin. Minulla olisi vielä tarkoitus tehdä collegeihin taskut, mutta se on vielä työn alla!

Collegetunikat lapsille.

Jos siis mietit ompelutaitojasi, suosittelen kokeilemaan rohkeasti, sillä minä ainakin yllätyin positiivisesti lopputuloksesta!

-Sanna

Jaa tämä postaus:

2 kommenttia artikkeliin ”DIY: COLLEGETUNIKA JA RUSETTIPIPO LAPSELLE”

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: