HELMIKUUN TAIVASTELUT

Helmikuussa ilmassa alkaa olla jo ripaus kevään tuntua, mutta vielä saamme nauttia talvisista keleistä. Illat ovat edelleen pimeitä, vaikka päivä alkaakin valostua vauhdilla ja loppukuusta töistä palatessa on jo valoisaa.

Näin taivaantöllöttäjänä sitä toivoisi, että saisimme jossain vaiheessa nauttia tähtikirkkaista öistä ja miksei päivistäkin tämän kaiken pilvisyyden ja harmauden keskellä!

Pakkassumua kosken yllä.

Huomasimme että Ursa viettää tänä vuonna 100-vuotis juhliaan ja järjestää sen kunniaksi koko vuoden kestävän bongaa 100 -havaintohaasteen. Lisätietoa haasteesta löytyy täältä. Tämä vaikuttaa todella hauskalta haasteelta ja me aiomme kyllä ottaa siihen osaa!

Tähtitaivas

Helmikuun alussa aamut ovat vielä pimeitä, joten aamutaivaan tähtiä ehtii ihailemaan useamman tunnin ajan.  Linnunrata kaartaa matalalla idästä pohjoisen kautta länttä kohti ja Kaksosen, Ajomiehen, Perseuksen, Kassiopeian, Kefeuksen, Joutsenen ja Kotkan tähdistöt erottuvat sen varrella.  Leijona näkyy lännessä ja Karhunvartija sekä Neitsyt etelän suunnalla. Otavan on korkealla pään päällä ja sen kauhan varsi osoittaa etelään. Pieni karhu ja Lohikäärmeen tähdistöt säihkyvät sen lähellä. Lyyra ja Kotka näyttäytyvät idässä ja Pohjankruunun U-mallisen kuvion erottaa Herkuleen ja Arcturuksen välissä korkealla etelän suunnalla.

Aurinko laskee Kainuun korkeudella neljän jälkeen, loppukuusta vasta kuuden maissa, joten valoisaa aikaa on jo huomattavasti enemmän kuin tammikuussa. Alkuillasta Linnunrata halkoo taivaan korkealla pään päällä kaakko-luode suunnassa. Otavan kauha on pohjoisessa, Pegasuksen neliö lännessä. Leijona ja vaatimaton Krapu ovat matalalla idässä. Orion on nousemassa kaakosta ja himmeät Kalat ja Valaskalan tähdistöt ovat lounaassa.

Tähtitaivas.

Planeetat

Ursan Tähtikartta-sivustolta voi tarkastaa, mitkä planeetat näkyvät taivaalla. Harmillisesti nyt helmikuussa Mars on ainoa, joka on nähtävissä pimeän aikaan. Se loistaa jo korkealla iltataivaalla, kun aurinko laskee, ja säihkyy siellä koko illan.

Planeetta illan kajossa.

Kuu

Alkukuusta vähenevä kuu nousee taivaalle vasta lähempänä puolta yötä ja näkyy vielä aamutaivaalla. Uusikuu on 11.2 ja täysikuu 27.2. Kasvava kuu on lähellä Marsia 18.2., ja ne kulkevat rinnakkain taivaan halki koko illan ja yön ajan.   

Öinen kuutamo.

Aurinko

Helmikuun alussa päivän pituus on seitsemän tuntia. Aurinko nousee aamulla ennen yhdeksää ja laskee neljän maissa. Loppukuusta päivä on pidentynyt monella tunnilla ja valoisaa on jo kymmenen tuntia, kun aurinko nousee aamulla seitsemän jälkeen ja laskee illalla vasta kuuden tienoilla.

Meteoriparvet

Harmi kyllä helmikuussa ei näy meteoriparvia. Tähdenlentoja voi toki aina nähdä, joten taivasta kannattaa tähyillä toiveikkaana, jos pilviverho vain suostuu väistymään…  

Tähtitaivas keskitalvella.

Ilmakehä

Helmikuussa voi vielä nähdä helmiäispilviä erityisesti auringonlaskun aikaan, mutta niitä voi havaita myös aamuisin ja jopa päivällä. Ursan sivuilla neuvotaan, että otolliset olosuhteet niiden havaitsemiseen on, kun pohjoisessa on syvä matalapaine ja Suomen yli käy voimakas läntinen ilmavirtaus.

Helmikuun pakkasjaksojen aikana erilaiset jääsumuhalot ovat mahdollisia ja erityisen hyvä mahdollisuus niiden näkymiselle on laskettelukeskusten läheisyydessä, kun lumitykkien ansiosta ilmassa on paljon jääpölyä. Sivuauringot ja 22-asteen rengas ovat yleisimpiä ja niitä kannattaa nyt pitää silmällä. Myös katulamppujen valoista korkeuksiin kohoavat keinovalopilarit ovat komea näky.

Pakkasjaksojen aikana voi nähdä myös kangastuksia sekä muita refraktioilmiöitä suurten vesistöjen yllä. Tällöin saaret voivat näyttää taipuneilta. Kun aurinko on matalalla se voi puolestaan näyttää sahalaitaiselta tai soikealta.

Revontulien aktiivisuus on ollut lievässä kasvussa mutta vielä tänä vuonna ne jäävät vaatimattomaksi muualla Suomessa kuin Lapissa. Niitä kannattaa kuitenkin pitää silmällä ja revontuliennusteen voi käydä kurkkaamassa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta täältä.

Revontulien leiskuntaa.

Lintubongaus

Lintulaudan asukkailla alkaa helmikuussa olla jo kevättä rinnassa ja usein ne alkavat sirkuttaa päivän pidentymisen myötä. Tinttien titityy kantautuu sisälle asti ja tuo hymyn huulille. Talvella tintit ovat olleet lintulaudan valtalaji mutta kevättä kohti mentäessä muitakin lajeja, kuten keltasirkkuja, vihervarpusia ja urpiaisia tulee vierailemaan.

Talitintti ruokailemassa lintulaudalla.

Talven puuhia

Helmikuuhun kuuluu tietysti laskiainen ja laskiaispullat! Onkin kiva, kun nuo lapset alkavat jo olla isompia ja heidän kanssa voi suunnitella oikeaa laskiaisriehaa. Myös hiihtäminen ja luistelu kuuluvat helmikuun suunnitelmiin ja pidämme kyllä sormet ristissä keväthankien kanssa.

Mäen laskussa lasten kanssa.

Ulkoilun raikasta helmikuuta kaikille!

– Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: