ITSENÄISYYSPÄIVÄN TUNNELMIA

Tänään on toinen adventtisunnuntai, joten hetken ajan aamulla keittiön ikkunalla paloi kaksi kynttilää. Harmi vain että kynttilöidenkin poltosta on peloteltu niin hyvin, ettei niitä uskalla oikein lapsiperheissä polttaa, vaikka ne toisivat kaunista tunnelmaa. Tänään on kuitenkin myös toinen juhlapäivä, joka saa minut hieman häpeämään tätä turhanpäiväistä harmistusta, sillä tänään on 6. joulukuuta eli meidän itsenäisyyspäivämme.

Minulla tähän päivään liittyy paljon tunnetta ja ylpeyttä suomalaisuudesta, siitä millaisen voimanponnistuksen ja uhrauksen meidän isovanhempamme ovat tehneet, että me saamme tänä päivänä polttaa kynttilöitä ikkunalla ja harmitella sitä, että ne ovat hieman vaarallisia terveydelle.

Minä kävin ala-asteen pienessä kyläkoulussa ja muistan, miten luokkahuoneen seinällä oli taulu, jossa oli meidän kylältämme sodassa kaatuneiden kuvat ja nimet. Pieni ihminen ei vielä paljoa sodasta tajunnut mutta muistan sen, miten tunsin kunnioitusta noita kaatuneita sotilaita kohtaan. Heidän ansiostansa minulla oli turvallinen koti ja kotimaa, jossa sain elää ja kasvaa rauhassa.

Minulle isäinmaallisuus on sitä, että ymmärrän millaisista lähtökohdista tätä maata on rakennettu ja haluan olla mukana tuomassa siihen oman panokseni. Olen ylpeä suomalaisuudesta, kunnioitan sotiemme veteraaneja sekä isovanhempiamme ja vanhempiamme, jotka ovat sotavuosien jälkeen rakentaneet tästä maasta tämän hienon hyvinvointivaltion mikä meillä on tänä päivänä.

Suomi tunnetaan maailmalla sisusta ja rehellisyydestä, vuodesta toiseen olemme maailman onnellisimpien ja vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Toki on vielä asioita, joissa on paljon parannettavaa, kuten se että Suomessa on Euroopan maista toiseksi eniten parisuhdeväkivaltaa tai palkkatasa-arvo ei toteudu työelämässä, mutta meillä on todella hyvä pohja, jonka päälle rakentaa vielä parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Eräs suomalaisuuden ei-niin-hieno esimerkki, itsemurhien suuri määrä, on viime vuosina taittunut ja nykyisin itsemurhamäärät ovat laskeneet lähes puoleen siitä mitä ne ovat olleet 80-luvun pahimpina vuosina. Muutosta voi siis tapahtua ja tapahtuu, kun asioihin puututaan oikealla tavalla.

Korona-ajan keskellä emme pääse seuraamaan perinteistä linnanjuhlaa pukuloistoineen mutta ei anneta sen haitata. Me juhlimme itsenäisyyspäivää laittamalla hyvää ruokaa, paistamalla tämän vuoden ensimmäiset joulutortut ja viettämällä laatuaikaa perheen kesken.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

-Satu

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: