JOULUISIA PUUHIA LASTEN KANSSA

Jouluun on enää vajaa pari viikkoa ja jouluun valmistautuminen on kovassa vauhdissa. Joulu on lasten juhla ja me haluamme, että heille jää ihania lapsuusmuistoja joulusta, aivan kuten meillä itsellämme on.

Meille joulu ei ole vain sitä, että odotetaan lahjojen avaamista jouluaattona, vaan se on joulun laittamista, joululauluja, siivoamista ja jouluruokia. Muistamme, kuinka leivoimme äidin kanssa pipareita, ja joulun lähestyessä kaivelimme esiin kartonkisia tonttuja ja askartelimme niitä lisää. Ikkunoihin kiinnitettiin lumihiutaleita ja muita jouluisia koristeita. Oli mukava kaivaa esiin joka vuosi ne samat tutut koristeet ja asetella ne paikoilleen. Muistamme myös, kuinka ennen joulua joka paikka siivottiin ja puunattiin, että aattona koti oli puhdas ja raikas. Äiti teki aina itse laatikot ja muut joulupöydän herkut ja paistoi kinkun leivinuunissa.

Valmiita piparkakkuja.

Aattoon on vielä aikaa, joten laatikoita tai isompaa joulusiivoamista ei vielä kannata suunnitella, sillä lapsiperheessä talous ehtii sotkeutua monta kertaa siihen mennessä. Pipareiden leipominen ja askartelu sen sijaan sopivat oikein hyvin jouluiseksi puuhaksi näin kolmannen adventin viikonloppuna.   

Sanna:

Meidän lauantaipäivämme lähti käyntiin, kun teimme typyn kanssa piparkakkutaikinan. Hän auttoi mittaamaan sokerit ja jauhot kuppeihin ja hämmensi siirappi-voiseosta. Minua vähän epäilytti, millainen taikinasta tulee, sillä en löytänyt netin syövereistä samanlaista ohjetta, jota äiti käytti meidän lapsuudessa: siinä siirappi ja mausteet lämmitetään erikseen kattilassa ja muna-sokerivaahto lisätään siihen. Tein siis taikinan vähän soveltaen ja typy sekoitti kaverina aineksia yhteen. Lopuksi lisäsimme jauhot ja ihan hyvältä taikina maistui. Typy oli lusikka ojossa vieressä ja kysyi hienosti: ”Saisinko lisää?” Minua nauratti, miten kohteliaita noista lapsista tuleekaan päivähoidossa. Hän nimittäin on oppinut hoidossa myös sosiaalista kanssakäymistä ja kysyy minulta välillä: ”Äiti, mitä kuuluu?” Eipä siinä voi muuta kuin nauraen vastata: ”Kiitos kysymästä, oikein hyvää.”

Piparkakkutaikinan tekemistä.

Typy olisi syönyt taikinaa enemmänkin mutta sain hänet harhautettua ja veimme taikinan kuistille tekeytymään, se saisi olla siellä seuraavaan päivään. Kun pipareita ei vielä saanut herkuksi, päätimme paistaa iltapäivällä joulutorttuja jälkiruuaksi. Kokeilimme miten onnistuisi lumihiutaleen malliset tortut, nättejä niistä tuli ja glögin kanssa ne maistuivat oikein hyvältä.

Lumihiutale joulutortut.

Sunnuntaina olikin askartelun vuoro ja leikkasimme tonttuja kartongista. Tai oikeastaan minä leikkasin ja typy auttoi parhaiten leikkimällä pöydän alla omilla leluillaan. Niitä oli sitten mukava kiinnitellä yhdessä seiniin tonttulakit päässä.

Joulutonttujen askartelua.

Päiväunien jälkeen olikin vuorossa päivän hauskin operaatio, eli pipareiden leipominen. Typy oli innoissaan uuden kaulimensa kanssa ja, kun saimme levyn kaulittua, hän lätki piparkakkumuotilla kuvioita hyvin puuhakkaana. Sitten hän hoksasi, että tätä taikinaa voi syödä ja se maistui turhankin hyvin. Saimme kuitenkin pellillisen tehtyä taikinan syömisen ohessa ja sen jälkeen hän keskittyi syömään paistettuja pipareita. Paistoin nyt vain puolet piparitaikinasta, sillä mietin että tekisimme huomenna piparkakkutalon lopputaikinasta ja koristelemme samalla tänään paistetut piparit.

Piparkakkujen leipomista.
Piparkakkujen leipomista.

Satu:

Me kirjoitimme lauantaina joulupukille lahjatoivekirjeen ja ennen nukkumaan menoa kävimme viemässä sen ulos kuistille tonttujen haettavaksi. Heti aamulla herätessä kävimme tarkistamassa ja kirje olikin yön aikana kadonnut tonttujen mukaan.

Kirje joulupukille.

Meillä oli myös ohjelmassa joulutonttujen askartelu kartongista ja, kuten Sannalla, myös meillä homma onnistui paremmin, kun tirppa keskittyi muihin leikkeihin ja minä leikkasin tonttuja. Niiden lisäksi yritin askarrella keittiön ikkunaan nättejä joulukoristeita, en tiedä miksi niitä sanotaan, sillä näin mallin yhdessä Instagram-kuvassa ja yritin tehdä samanlaisia mutta toteutus jätti hieman toivomisen varaa.

Joulutonttuja.
Lumihiutaleita ikkunassa.

Askartelun lisäksi laitoin jouluvaloja ja löysin ulkovalojen joukosta värilliset valot, joita en ole oikein ikinä osannut laittaa minnekään. Nyt niille kuitenkin löytyi hyvää käyttöä, kun laitoin ne lastenhuoneen ikkunaan. Muistan miten meillä oli lapsina tuollaiset moniväriset jouluvalot. Nyt niistä tuli jotenkin tosi nostalginen olo ja ne sopivat nätisti ikkunaan.

Jouluvalot lastenhuoneeseen.

Oli mukava viikonloppu puuhailla jouluisia juttuja lasten kanssa. Toivottavasti he muistavat vähän vanhempinakin millaista kaikenlaista kivaa puuhaa joulun aikaan voi tehdä yhdessä.

– Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: