LASTENKIRJASUOSITUKSIA JOULULAHJAKSI

Kirja on aikaa kestävä ja ihastuttava lahja jo aivan pienellekin lapselle. Viime vuosina on uutisoitu siitä, miten nykynuoret eivät enää ymmärrä lukemaansa ja se on huolestuttavaa. Yhteiset lukuhetket, loruttelut ja kirjan katselut ovat lapselle mukavaa yhdessä tekemistä ja lukuharrastus kannattaakin aloittaa jo nuorena, jolloin lukemista kohtaan syntyy positiivia kokemuksia. Myös se, että lapsi näkee vanhemman lukevan, kasvattaa mielenkiintoa lukemista kohtaa, joten tämähän on aivan mahtava syy itselläkin kääriytyä viltin alle hyvän kirjan kanssa.

Me olemme Satun kanssa toivoneet lapsille lahjaksi kirjoja, ja niitä onkin kertynyt ilahduttavasti synttäreiden ja muiden juhlien myötä. Osa on myös saatu ystäviltä perinnöksi ja parhaimmilla on ikää jo vuosikymmeniä. Tässä postauksessa haluan esitellä, mitkä kirjat ovat olleet meidän lapsilla mieluisia vauvaiästä pariin vuoteen. Toivottavasti näistä vinkeistä saisi poimittua myös joululahjaideoita pukin konttiin!

Lastenkirjoja viltillä.

Ensikirjoina ihastuttivat kankaiset, rapisevat kirjat, joiden pehmeitä sivuja oli vauvaiässä hauska tunnustella. Erilaiset nauhat ja kankaat olivat kivoja hypisteltäviä pienille sormille ja omaa kuvaa oli jännittävä katsoa peilistä. Pieni puinen kirja oli helppo käsitellä eikä mennyt kauaakaan, kun sen sivuja jo opittiin kääntämään ja selkeitä, värikkäitä kuvia oli kiva katsella. Vuosikas typy katselee sitä yhä edelleen, kun se löytyy lelulaatikosta.

Lastenkirjoja viltillä.

Pehmokirjojen jälkeen siirryttiin kovakantisiin, joissa myös rapisevat jutut olivat kivoja ja erilaiset käden mentävät reiät jännittäviä. Meren ystävät -kirja oli suosikki noin puolen vuoden iässä. Värikäs arki -kirja on vuosikkaalla yhä edelleen kovassa käytössä ja sen sivuja käännellään päivittäin. Hauskaa on työntää käsi kirjan reiästä äidin siepattavaksi. Naurattaa päivästä toiseen. Ylälaidan rapisteltava neliö oli mukava tunnusteltava pikkusormille jo pienenä ja sitä kokeillaan vieläkin lukuhetkien yhteydessä.

Lastenkirjoja viltillä.

Pienet, helposti kädessä pidettävät kirjat ovat vuosikkaana kivoja, kun juuri kävelemään oppinut tepastelee ympäriinsä. Kurkkaa kuinka monta -kirjan rei’istä on mukava kurkistella äitiä ja yrittää tökätä sormella silmään. Oma söpö lemmikkini -kirjaa on helppo käännellä, ja siitä onkin opeteltu mitä eri eläimet sanovat. Pottakirjaksi vähän vitsilläkin hankittu Kuka kykkii pytyllä on ollut yksi suosikkeja ja se on selattu monta kertaa ympäri. Viimeisen aukeaman punainen mustekala naurattaa aina!

Lastenkirjoja viltillä.

Erilaisia äänikirjoja on tarjolla paljon ja me olemme saaneet monia lahjaksi. Kukkokiekuu! Maatila ja Äänekäs kurkistelukirja Bää Bää! -kirjoissa on paljon pieniä luukkuja, joiden takaa paljastuu joku eläin tai esine, sekä isompia luukkuja, joiden aukaisu tuottaa äänen. Ääni aktivoituu valosta, eikä sitten toimi hämärässä. Arvatkaa, menikö hetki tajuta se eikä luulla patterin loppuneen… Nämä eivät ole ihan pienemmille hyviä, sillä pikkuluukut repeävät helposti ja puolivuotiaana neiti ehti jo hieman maistella yhden reunaa. Maatila-kirjassa ääni on tosi isolla ja olisikin hyvä, jos sitä voisi säätää pienemmälle.

Miau! Eläinlapsia ja Puppe maatilantöissä -kirjoissa ei ole luukkuja ja ääni tulee sivusta painettavasta napista. Näitä ei vielä vuosikkaana selailla niin paljon. Nappiakin pitäisi osata painaa vähän kovempaa, että ääni kuuluisi, joten nämä ovat sitten vähän isompana parempia. Parivuotias serkku paineleekin nappeja jo mallikkaasti.

Lastenkirjoja viltillä.

Näitä kirjoja ei meillä ole vielä vuosikkaana katseltu, mutta ainakin serkku oli innostunut niistä jo sen ikäisenä, joten jospa ne kohta tulevat käyttöön. Puppe tuntee numerot -kirjassa on isoja selkeitä kuvia, joiden kanssa on hyvä harjoitella laskemista. Tätä tullaan varmasti katselemaan. Kurkkaa! etsi pentu -kirjassa on pyöriteltävä rulla, jossa eläimet vaihtuvat, sekä sormella tökittäviä reikiä. Rulla ei ole vielä herättänyt kiinnostusta ja kirja on päätynyt vielä toistaiseksi nopeasti lattialle. Villieläimet kukkuu! -kirjassa voisi harjoitella peilin kanssa eri ilmeitä. Satun tirppa katseli sitä jo vuosikkaana hyvinkin innoissaan mutta meillä se on saanut olla toistaiseksi rauhassa.

Lastenkirjoja viltillä.

Meidän suosikit: Jos kirjat ovat pinossa (jokapäiväinen järjestely-yritys), nämä kirjat neiti käy sieltä aina ensimmäisenä hakemassa: Mikä sanoo räyh? on äänikirja, jossa on liikuteltavia kuvia. Sitä on katseltu puolivuotiaasta asti ja nykyisin hän osaa itse painaa nappia, että ääni kuuluu (tässä nappi on tosi herkkä ja ääni tulee helposti hipaisustakin). Typy liikuttelee kyllä kuviakin mutta äänet ovat nyt selvästi se juttu. Iloinen lorutoukka ja Penni ja Topo hoidossa ovat ikivanhoja kirjoja, mutta selvästi mieluisia. Lorutoukassa on tyttö, joka vilkuttaa, ja hänelle pitääkin aina vilkutella takaisin. Minulla ei ole mitään käsitystä, että mikä tuossa Penni ja Topo -kirjassa viehättää, mutta sitä hän aina raahaa luettavaksi. Eli ei kirjoissa tarvitse olla mitään isoja härpättimiä, että se on mieluinen. Kannattaakin katsella myös antikvariaateista löytyisikö sieltä uusia aarteita.

Lastenkirjoja viltillä.

Tässä siis lyhyesti meidän suosikkikirjoista. Toivottavasti niistä löytyisi joululahjainspiraatiota muillekin! Jos mietit kirjavinkkejä vähän isommille lapsille ja aikuisille, Suomalaisen kirjakaupan top20 -lista sisältää hyviä vaihtoehtoja. Kirjavinkit-sivustolta voit myös helposti etsiä lahjakirjoja.

Vinkkaa kommenteissa, jos sinun lapsilla on ollut joku suosikkikirja. Iloisia lukuhetkiä kaikille!

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: