TAMMIKUUN TAIVASTELUT

Tammikuussa päivät ovat vielä lyhyitä ja pitkien öiden aikana tähtitaivas ehtii muuttumaan täysin. Marras- ja joulukuu olivat pilvisiä eikä pilvimatto väistynyt kuin ihan muutamina päivinä, joten toivottavasti nyt tammikuussa olisi pakkasjaksoja, joiden aikana pääsisi ihailemaan tähtitaivasta ja revontulia!

Yö taivaalla tanssivat revontulet.

Tähtitaivas

Tammikuun aamutaivas vastaa loppukevään iltataivasta: linnunrata kaartaa matalalla pohjoisesta itään ja Ajomies, Perseus, Kassiopeia, Kefeus, Joutsen ja Kotkan tähdistöt tuikkivat sen varrella.  Leijona näkyy lounaisella taivaalla ja Karhunvartija etelän suunnassa. Otava, Pieni karhu ja Lohikäärme säihkyvät taivaan laella ja Lyyra ja Herkules näyttäytyvät idässä. Pohjankruunu tuikkii Herkuleen ja Arcturuksen välissä.

Tammikuun alussa aurinko laskee Kainuun korkeudella kahden jälkeen, loppukuusta vasta neljän maissa. Vielä on siis pitkiä iltoja, joiden aikana tähtien liikettä on helppo seurata. Alkuillasta linnunrata halkoo taivaan itä-länsi suunnassa ja sen tähtikuviot piirtyvät korkealle taivaalle. Otava on pohjoisessa, Lohikäärmeen pää ja Lyyra luoteessa, Pegasuksen neliö lounaassa. Vaatimaton Kalojen tähtikuvio on etelän suunnalla, samoin kuin Oinas. Orion on nousemassa kaakosta ja Ison karhun tähdistön jalat sojottavat koilliseen ja niiden alta voi löytää himmeän Ilveksen tähdistön.

Kauniina säihkyviä tähtiä taivaalla.

Illan aikana taivaan kansi kääntyy ikään kuin vinosti myötäpäivään ja linnunrata keiskahtaa luode-kaakko suuntaan. Joutsen on katoamassa luoteeseen ja Kaksonen on noussut korkealle eteläisen taivaan ylle. Leijona on siirtynyt itään ja Andromeda länteen.

Tammikuussa suuri Orionin tähtikuvio loistaa iltataivaalla, ja nyt kannattaakin kiinnittää huomiota sen vasemman puoleiseen ylätähteen, Betelguezeen. Uutisissa on kerrottu sen kirkkauden laskeneen huomattavasti ja tämä voi ennakoida sen loppua ja räjähdystä supernovana. Todennäköisesti sitä tapahtumaa saa odottaa vielä vuosituhansia mutta ajatus tuon yötaivaan ikonisen tähtikuvion muuttumisesta on jännittävä ja mahdollinen supernova voisi loistaa kuun lailla taivaalla monen kuukauden ajan.

Planeetat

Tammikuun alussa aamutaivaalla on nähtävissä ainoastaan Mars, ja sekin hyvin alhaalla eteläisellä taivaalla. Kun Mars on laskemassa puolenpäivän maissa, Saturnus, Jupiter ja Merkurius käväisevät horisontin yllä, mutta hämärän saapuessa ne ovat painuneet taas näkymättömiin. Venus nousee kaakosta puolenpäivän aikaan ja on hämärän tultua laskemassa lounaisella taivaalla. Alkukuun iltataivasta kirkastaakin vain tähdet.

Aamutaivaalla säihkyvät tähdet.

Loppukuusta Mars nousee aamutaivaalle seitsemän maissa ja, kun se on painumassa takaisin mailleen kymmenen jälkeen, Venus, Merkurius, Saturnus ja Jupiter ovat kaikki nousseet horisontin ylle. Harmi kyllä päivä on jo kirkastunut yhdeksän jälkeen ja peittää tämän näytelmän! Kannattaa kuitenkin seurata aamutaivaan kirkastumista, sillä Jupiter ja Saturnus nousevat ensimmäisinä etelän suunnasta yhdeksän maissa, ja voivat näkyä vielä päivän kajossa.

Kun hämärä saapuu neljän aikaan, Venus säihkyy kauniina lounaan suunnalla ja Merkurius on laskemassa horisontin alle. Venus painuu läntisen taivaan taa kahdeksan jälkeen eikä muita planeettoja näy enää illan aikana.

Kuu

Tammikuun alkupuolella kasvavan kuunsirppi nousee taivaalle kaakosta iltapäivän aikana ja laskee illalla lounaaseen. Täysikuu on 10. päivä ja silloin on myös kuun puolivarjopimennys, josta voit lukea tarkemmin Ursan sivuilta. Vähenevän kuun sirppi näkyy loppukuusta aamutaivaalla ja uusikuu on 24. päivä. Kasvava kuunsirppi nousee taivaalle loppukuusta puolen päivän maissa ja sitä voi ihastella hämärän koitteessa etelän suunnalla.

Kaunis öinen kuutamo.

Meteoriparvet

Kvadrantidit-meteoriparvi aloittaa tähdenlentovuoden. Se on yksi kolmesta kirkkaimmista tähdenlentoparvista. Sen tähdenlentoja voidaan havaita vuodenvaihteen molemmin puolin 28.12.–12.1. Parven aktiivisuushuippu osuu tänä vuonna lauantaille 4.1. Tähdenlentoja voi nähdä kaikkialla taivaalla ja ne näyttävät tulevan Karhunvartijan yläosista. Parasta havaintoaikaa ovat aamuyön tunnit, kun säteilypiste on korkealla taivaalla. Hyvissä olosuhteissa tähdenlentoja voi näkyä jopa 60 kappaletta tunnissa. Ne liikkuvat hitaasti ja ovat usein valkeita.  

Öisellä taivaalla näkyvä tähdenlento.

Ilmakehä

Tammikuussa helmiäispilvien metsästys voi edelleen jatkua. Jos luit meidän joulukuun paketointi -postauksen, huomasit että Satu pääsi kuvaamaan helmiäisrusko-näytelmään joulukuun alussa! Siitä on tulossa postaus piakkoin. Ja nyt vuodenvaihteen tuntumassa Länsi-Lapissa oli ollut poikkeuksellisen hieno helmiäispilvinäytelmä. Tammikuu on myös otollista jääsumuhalojen aikaa ja kukapa ei joskus olisi nähnyt, kun katulyhtyjen valot loistavat suoraan ylöspäin pakkasjakson aikana. Myös sivuauringot ja 22-asteen rengas ovat yleisiä haloja, joita kannattaa pitää silmällä nyt pakkaspäivinä.

Haloilmiö sivuauringot kuun ympärillä.

Tammikuussa voi myös nähdä kangastuksia ja muita refraktioilmiöitä kovilla pakkasilla suurten järvien tai meren yllä. Kaukaiset saaret voivat näyttää vääntyneiltä, nouseva aurinko soikiolta tai sahalaitaiselta kuin kiinalainen paperilyhty.

Tammikuussa on siis paljon nähtävää taivaalla! Toivottavasti tuo sankka pilviverho väistyisi ja saisimme nauttia kirkkaista päivistä.

– Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: