TOUKOKUUN PAKETOINTI JA KESÄKUUN SUUNNITELMAT

Voiko olla mahdollista, että aika juoksee nopeammin kesäaikaan? Vastahan toukokuu alkoi ja nyt se on jo ohi ja kohta on kesä! Tämä touko-kesäkuun taite on aina niin kutkuttavaa aikaa, kun luonto heräilee henkiin ja kaikkialla on hennon vihreää. Nyt tuleekin tehtyä kaikenlaisia suunnitelmia mitä kesän aikana haluaisi tehdä: lomareissut, siivousoperaatiot, puutarhahommat, mutta ennen kuin kunnolla tajuaa, onkin jo juhannus ja keskikesä. Sitten heinäkuun lopulla voikin panikoida, ettei ole ehtinyt tehdä puoliakaan siitä mitä suunnitteli!

Kevät ja paju.

Blogin tapahtumat:

Toukokuu alkoi puuhakkaissa merkeissä, sillä järjestimme Virtuaalisen KIRJOITTAJA-tapahtuman 11.–14.5. Sen organisoinnilla oli yllättävän työllistävä vaikutus mutta onneksi kaikki meni kivasti. Tapahtuman merkeissä kokeilimme ensimmäistä kertaa live-esiintymistä Instagramissa, se oli jännittävää mutta loppupeleissä kuitenkin ihan hauskaa.

Toukokuussa postauksia kertyi 14 kappaletta. Helatorstain aikaan Sanna pääsi lopulta Kainuun suuntimille mökkeilemään ja sai sieltä kivasti postausaiheita. Vaikka kotipihassa ja Oulun seudulla on ollut kiva harrastaa lähiretkeilyä, olihan se eri mukava hurauttaa mökille ja ulkoilla järven rannalla ja hiekkateitä pitkin.

Kirjoittaminen.

Valokuvausreissut:

Sanna otti mökkireissullaan paljon kuvia ja niistä sai jo yhden postauksen aikaiseksi. Mummolareissulla tuli näpsittyä aika paljon makrokuvia, joten niistä saa varmasti jonkin makroaiheisen valokuvauspostauksen lähiaikoina. Satu kuvaili alkavia kesän merkkejä ja on nyt keskittynyt puutarhahommiin, ehkäpä niistä on tulossa jonkin puutarha-aiheinen postaus alkukesään.

Pihlajan lehti sateella.

Loppukuusta kävimme myös lasten kanssa mummolassa ja kaikki olivat riemuissaan siitä, että pitkästä aikaa pääsi puuhaamaan isommalla porukalla. Ulkoilimme, lämmitimme rantasaunaa, laitoimme hyvää ruokaa ja kamera keikkui tietysti mukana.

Mustikka kukkii.

Mitä kuului kirjoitusrintamalle?

Kirjan kirjoitusrintamalle ei kuulu hyvää. Muuten tekstejä on kyllä tullut naputettua näppäimistö vilisten, sillä varsinkin Virtuaalisen KIRJOITTAJA-tapahtuman aikaan postauksia, sähköposteja, tehtävälistoja ja kaikkia mahdollisia suunnitelmia sai olla jatkuvasti naputtamassa. Olo olikin hyvin huojentunut, kun saimme sen kunnialla pakettiin. Vaikka tapahtuma oli hyvin työllistävä, se kannatti ehdottomasti järjestää, sillä saimme siitä valtavasti uusia postausideoita ja varsinkin kutsuttujen esiintyjien esityksistä on luvassa postauksia nyt kesän aikana ja varmaan vielä alkusyksynkin. Parasta oli kuitenkin, kun pääsi tutustumaan muihin kirjoittajiin vähän paremmin ja sai kuulla heidän ajatuksiaan kirjoittamisesta. Näitä tulemme varmasti jossain vaiheessa purkamaan blogin puolella.

Kirjan kirjoittaminen.

Miten lukuhommat sujuivat?

Sanna: Minulla oli valtavan hyvä lukukuukausi! Sain luettua monta kirjaa, vaikka aloitin lukemisen kunnolla vasta KIRJOITTAJA-tapahtuman jälkeen. Törmäsin myös vahingossa todelliseen kirjahelmeen, josta en olisi aluksi edes uskonut pitäväni.

Toukokuun luetut:

Anniina Mikama: Tinasotamiehet

Pidin tästä Taikuri ja taskuvaras -trilogian päätösosasta kovasti ja siitä löytyykin enemmän ajatuksia tiistain postauksesta.

Arvio: ★★★★

Anniina Mikama ja Tinasotamiehet.

Kaari Utrio: Sunneva

Tässä pokkarissa on itseasiassa kaksi kirjaa: Sunneva Jaarlintytär ja Sunneva keisarin kaupungissa. Nämä ovat ilmestyneet 1969 ja 1970 ja molemmat ovat myyneet kymmeniä tuhansia kappaleita enkä ollenkaan ihmettele miksi. Tämä oli aivan huikea seikkailu! Tartuin tähän pokkariin sattumalta mökillä. Olen kuljettanut sinne useita pokkareita sen varalta, että joskus sattuisi olemaan aikaa lukea niitä. Nyt katselin jotain luettavaa, kun en halunnut vielä lukea Tinasotamiehiä loppuun vaan säästellä sitä johonkin rauhallisempaan hetkeen. Minulla ei ole mitään käsitystä mistä tämän pokkarin olen saanut mutta olen iloinen, että nyt maltoin lukea sen. Aloitin sitä jo viime kesänä, mutta silloin se jäi kaikkien muiden puuhien takia aivan alkusivuilla kesken. Nyt taas tuntui, että kun aloitin sen, en voinut laskea sitä käsistäni, sillä halusin tietää kuinka Sunnevan seikkailut päättyisivät.

Kirja sijoittuu 1200-luvun taitteeseen ja se laittaa kyllä miettimään kuinka kurjaa ihmisten elämä tuolloin on ollut. Varsinkin naisten osa on ollut karu, oli hän miten ylhäinen tahansa. Riski kuolla synnytykseen on suuri, ja mies voi sitten vain ottaa uuden vaimon. Prinsessat olivat kauppatavaraa heti syntymästä asti ja lapsimorsiot naitettiin vanhoille miehille suhteiden solmimiseksi. Uskonto oli tuohon aikaa läsnä lähes kaikessa tekemisessä ja kristinmerkkejä tehtiin ja rukouksia luettiin joka välissä. Oli myös mielenkiintoista lukea, kuinka Suomi oli tuolloin pakanoiden valtakunta, jossa papit juoksutettiin hengiltä uhrikarsikoissa ja kirkot poltettiin.

Kirjan lopussa seikkaillaan Konstantinopolissa neljännen ristiretken aikaan ja ei voi kuin ihmetellä, miten uskonnon varjolla on oikeutettu monet ihmiskunnan historian kamaluudet. Kristityt hyökkäävät kristittyyn kaupunkiin ja ryöstävät sieltä kaiken minkä irti saavat. Minulla soi päässä Within Tempation -bändin The Truth Beneath The Rose -biisi koko sen ajan, kun luin tuota kirjan loppua.

Luin tätä jopa yli parisataa sivua päivässä ja jumitin sen sivuilla yöhön asti, kun lapsi ja mies nukkuivat jo. Tämä taas muistutti siitä, miten rasittavaa se on, kun on hyvä kirja kesken! Minun tekisi koko ajan vain mieli lukea sitä enkä sitten osaa tehdä muuta. Pari kertaa kirjaa lukiessa tuli mieleen, että kaikkeen sitä nainen ryhtyy loukatun ylpeyden vuoksi ja voisi elämässä varmaan helpompiakin valintoja tehdä.  Välillä myös ärsytti, miten miehet esitettiin yksinkertaisina olentoina, joilla on vain se yksi ajatus mielessä, mutta oli tässä onneksi hyviä ja järkeviäkin mieshahmoja. Suosittelen kyllä tämän lukemista kaikille kirjaihmisille. Tämä oli raaka ja siinä tapahtui kamalia asioita ja hirveitä vääryyksiä, mutta niihin ei jääty vellomaan, vaan jatkettiin eteenpäin. Elämä kantaa hirveyksienkin läpi ja, kun on sitkeä, pärjää aina.

Arvio: ★★★★★

Kaari Utrio Sunneva.

Stephanie Garber: Caraval

Hyvän lukuvireen jatkuessa luin sitten tämänkin kirjan. Satu luki sen huhtikuussa ja hänen ajatuksia löytyy täältä ”Miten lukuhommat sujui” -kohdasta. Minä pidin tästä Satua enemmän. Vaikka alussa minun oli vähän vaikea päästä sisälle tämän hyvin kepoisaan ja Sunnevaan verrattuna lapselliseen maailmaan. Kaiken sen raakuuden jälkeen oli jotenkin naiivia lukea tällaista hömppää, mutta kirja imaisi kuitenkin mukaansa ja viihdyin tämän seurassa hyvin. Minusta tunteiden kuvailu väreinä ei ollut niin rasittavaa kuin Satusta vaan oikeastaan pidin siitä. Se oli jotenkin erilaista ja raikasta. Tämän kirjan parissa viihtyy varmasti jokainen, joka pitää kepoisista YA-kirjoista.

Stephanie Garber: Caraval.

Arvio: ★★★★

Satu: Minä unohdin koko kirjanlukutavoitteen ja olen keskittynyt enemmän pihahommiin. Kirjahyllyssä on odottanut kohta kaksi kuukautta kirjastosta lainattu Staalo, jota Sanna yrittää kannustaa minua lukemaan mutta se on niin paksu, että minua hirvittää tarttua siihen. Ehkäpä sitten, kun pihahommat ovat hyvällä mallilla eikä ulkona huvita puuhailla itikkaparven keskellä, innostun kaivautumaan sohvannurkkaan sen kanssa?

Valkoinen pelargonia.

Mitä suunnitelmia on kesäkuulle?

Blogissa: Jatkamme samaan malliin kuin tähänkin asti. Todennäköisesti puutarha- ja kesäkukkajuttuja on luvassa, sillä niiden parissa tulee puuhailtua joka vuosi. Meille on myös jännittävä kesä luvassa, sillä Satun laskettu aika on heinäkuun lopulla ja saakin nähdä, kuinka loppuraskaus sujuu ja alkaako se vaikuttaa tämän blogin pitämiseen. Pidetään sormet ristissä, että kaikki sujuu hyvin! Sanna taas palaa puolentoista vuoden kotiäitirupeaman jälkeen kesäkuun alussa töihin, joten monenlaista muutosta arkeen on siinäkin suhteessa tiedossa.

Kesäkukka vaaleanpunainen petunia.

Valokuvaus: Nyt kun Kainuun suuntimille uskaltaa taas reissailla täyden kylmälaukun (tai kahden) kanssa, niin Sanna tulee mökkeilemään ja käymään mummolassa useamman kerran. Toivottavasti illat olisivat tyyniä, sillä olisi mahtava käydä veneilemässä ja kuvailla kauniita järvimaisemia. Jospa Satun vointi pysyisi hyvänä ja hän kävisi lähiseuduilla kuvailemassa alkukesän tunnelmia.

Keväinen jäätynyt järvi.

Kirjoitus: Virtuaalisen KIRJOITTAJA-tapahtuman jälkeen meillä on paljon blogiaiheita ja muutama muukin suunnitelma mielessä joten, jos kirjan kirjoitus ei suju näin kesäaikaan, puuhailemme sitten niiden parissa.

Lukutavoite: Lukutavoitteena taas yksi kirja.

Ihanaa alkavaa kesää kaikille! Millaisia kesäsuunnitelmia sinulla on? Oletko suunnitellut lomareissuja?

– Satu ja Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: