PULLANTUOKSUISTA RETKEILYÄ PAKKASPÄIVÄNÄ

Nyt viikonloppuna olemme saaneet edelleen nauttia näistä kauniista pakkaspäivistä ja mittarin lukema on pysynyt maltillisesti -10 asteen tuntumassa. On siis ollut erinomaiset kelit ulkoiluun! Mieheni suunnitteli kelkkailureissua Paltamoon Kivesvaaralle. Retkeilimme siellä syksyllä ja jo silloin hän puhui, että haluaisi käydä siellä joskus kelkkailemassa. Nyt olikin sopiva keli toteuttaa tuo suunnitelma.

Valkoinen koira umpihangessa.

Minä taas olin päättänyt, että haluan leipoa aamulla laskiaispullia ja isin kelkkaillessa voisimme käydä typyn kanssa heppatallilla katsomassa hepoja tai laskemassa mäkeä kaveriperheen kanssa. No, mies lähti ja meillä oli vielä pullanleipomiset vaiheessa, ja jotenkin siinä pyöriessä aamupäivä karkasi niin, että kello oli jo lähempänä yhtätoista, kun pullat tulivat uunista. Siinä vaiheessa olin jo luovuttanut muiden suunnitelmien suhteen ja päätin, että syömme lounaan ennen ulkoilua ja käymme vain pienellä retkellä Vitin kanssa ja syömme jälkiruuaksi pullat. Typy oli oikein innoissaan tästä suunnitelmasta.

Retkipullien pakkaamista.

Pakkasin siis tuoreet pullat ja kuumaa mehua täynnä olevan termospullon reppuun ja lähdimme ulos. Keli oli aivan ihana ja päätimme vielä testata serkulta saatuja suksia pihassa ennen lähtöä. Ihmeen hyvin hän pysyi pystyssä, vaikka ei sauvoja suostunutkaan käyttämään, ja laskimme loivaa mäkeä pari kertaa, kunnes suksikiintiö tuli täyteen.

Lapsen hiihtoharjoitukset.

Suksien kanssa puuhailun jälkeen olikin hyvä istua ahkiossa. Nostin repun typyn viereen ja nappasin Vitin hihnaan. Meillä piti kulkea vähän matkaa tietä pitkin soratielle, jossa meni moottorikelkan jälki. Siellä oli heti eri metsäinen tunnelma, vaikka moottoritien kohina kuuluikin taustalla. Kävimme ulkoilemassa pienen matkan ja palasimme metsän suojaan syömään eväspullat, sillä aukeammilla paikoilla kävi navakka tuuli. Puhelimen akku hyytyi tässä vaiheessa ja ehdin saada kuvan vain siitä, kun typy antoi Vitille oman pienen pullan, jonka hän oli leiponut itse aamulla.

Kuuran kuorruttama kerkko.
Valkoinen koira lumisessa metsässä.
Kaunis pakkaspäivän keli.
Lapsen kanssa ulkoilemassa.
Lapsen kanssa retkellä.

Meillä oli oikein mukava pieni hetki siellä ulkona metsän laidassa. Kaikkialla oli aivan hiljaista eivätkä linnut vielä laulaneet. Luulen että kuukauden kuluttua niillä alkaa olla jo kevättä rinnassa. Mieheni laittoi minulle kuvia kelkkareitin varrelta ja olin kateudesta vihreänä, sillä siellä oli niin kaunista. Tykkylumipuut notkuivat ja Kivesvaaralta Oulujärvelle avautuva maisema näytti upealta! Meillä pitää kyllä ehdottomasti lähteä tuonne joskus koko perheen voimin.

Paltamon Kivesvaaran maisemaa talvella.
Näkymä Kivesvaaran huipulta Oulunjärvelle.
Näkymä Kivesvaaran huipulta.

Kotiin palatessa pilvet nielaisivat auringon ja keli muuttui tutun harmaaksi. Mieheni kertoi kotiin palattuaan, että hänen reittinsä varrella aurinko ei ollut paistanut lainkaan, joten siinä mielessä meillä oli ollut typyn kanssa oikein hyvä ajoitus ulkoiluun.

Raikkaita ulkoilukelejä kaikille!

– Sanna

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: