ELOKUISEN AAMUN KAUNEUTTA KUHMOSSA

Elokuun alku ja aikainen herääminen kotipaikassamme Kuhmossa. Hiippailin narisevat portaat alas, kun muut vielä nukkuivat ja laitoin kahvin tippumaan. Istahdin tietokoneen kanssa keittiön pöydän ääreen mutta, kun katsoin ulos, tajusin kuinka kaunis aamu ikkunan toisella puolella avautuikaan. Järvi oli tyyni ja aurinko juuri nousemassa metsikön takaa. Virransalmessa leijui hento usva ja yökosteus kimalteli viinimarjapensaiden lehdillä. Kävin saman tien etsimässä kameran ja painelin sen kanssa ulos.

Aamuaurinko nousen järven takaa.
Tyyni järvi aamulla.

Aurinko oli juuri nousemassa puiden latvojen yläpuolelle kauniin oranssihehkuisena. Sommittelin sitä kuvaan rannalla kasvavien heinien kanssa ja yritin saada ikuistettua myös yökosteuden kauniin kimalluksen. Järvi oli kerrankin tyyni ja hieman kauempana hento usva leijui sen pinnalla. Odotan kyllä elokuun usvaisia aamuja, sillä se tuo kuviin niin upeaa tunnelmaa. Kokeilin järvimaisemaan erilaisia sommitelmia heinien ja kukkien kanssa sekä ilman niitä, ja yritin löytää toimivaa kuvakulmaa.  Osasta otoksista tuli ihan kivoja, joten kuvakulman hakemiseen kannattaa kyllä varata aikaa.

Tyyni järvenselkä aamulla.

Siirryin sitten kuvailemaan ojanpientareen kukkaloistoa. Kukkia on vain niin kiva kuvata! Olen tosissani miettinyt, että hankkisin loittorenkaan, jolla saisin tehtyä 50mm linssistä makrokuvailuun soveltuvan version. Tämä asia vain vaatisi vähän paneutumista. Vinkkaa jos tiedät mikä olisi paras ratkaisu!

Pietaryrtti ojanpientareella.
Puna-ailakki loppukesästä.

Saatuani kukat kuvattua kävelin rannasta pellon laitaa takaisin pihaan. Marjapensaiden luona näpsin mennessäni kuvia kypsyvistä marjoista. Elokuu on aina toiminnan täyteistä aikaa, kun pakastimet pitäisi saada täytettyä marjoista tulevan talven varalle. Viinimarjojen poiminta on yksi ihanimpia perinteitä. Se on hauskaa marjojen poimintaa, koska se on niin helppoa. Ei tarvitse lähteä kauas ja sanko täyttyy nopeasti oksilla notkuvista marjoista. Niillä saa sitten talven aikana helposti höystettyä aamupuuron ja jugurtin.

Kypsä vadelma.
Mustaherukka kypsymässä.

Päätin vielä hyödyntää aamuauringon loistetta ja kävin kuvaamassa takapellolla kasvavaa horsmikkoa ja päivänkakkarapeltoa. Se, kuinka saisi hienon kuvan vastavaloon, on vielä vähän hakusessa. Vaikka tässä Canon 5D rungossa on toimiva dynamiikka, silti kuvat jäävät helposti tummiksi. Voi olla, että pitäisi vain opetella käsittelemään ne paremmin.  Pellolla näkyi myös hento usva, joka juuri ja juuri tallentui myös kameran linssiin. Kuu mollotti taivaalla ja näpsin siitä kuvia horsmien ja tammenlehtien kanssa. Zoomi olisi ollut kova sana mutta se on edelleen Satulla lainassa. 

Horsma aamuuringossa.
Päivänkakkara aamuauringossa.
Hentoa usvaa pellolla aamulla.

Lopulta sain kuvailusta kyllikseni ja palasin tyytyväisenä sisälle. Sain tosi kivoja kuvia muistoksi tästä kauniista aamusta ja itselläkin oli virkistynyt olo, kun tuli käytyä ulkona reippailemassa. Nyt sai nauttia aamukahvista ja ulkona valostuvasta kauniista aamusta.

– Sanna

Ps. Tästä postauksesta voi lukea mitä kaikkea muuta tällä Kainuun reissulla tuli puuhattua.

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: