KESÄN MERKKEJÄ KATSASTAMASSA

Tänä vuonna kevät on edennyt hitaasti ja, vaikka toukokuu alkaa olla loppupuolella, puissa ei ole nähtävissä minkäänlaista vihreyden merkkiä. Tämä on aika erilaista verrattuna siihen, miten viime vuosina kesä on alkanut suurin piirtein toukokuussa ja luonto on versonnut vihreyttään! Muistan esimerkiksi häistäni vuonna 2016, että tähän aikaan tuomet olivat täydessä kukassa ja pihlajissakin jo suuret nuput. Asettelin niitä toiveikkaana maljakkoon, jos kukat ehtisivät aueta hääjuhlaan, mutta eivät ne ihan ehtineet. Tuomen kukista sai kuitenkin kauniita koristeita.

Nyt taas pihlajissa on pienet lehdennuput ja koivuissa huomaa urpujen vähän turvonneen. Kevään ihanasta hailakasta vihreydestä ei ole vielä tietoakaan! Tänä vuonna voikin olla niin, että keltaiset voikukkapellot hehkuvat kesäkuun alussa ja pihlaja kukkii juhannuksen aikaan. Tällaiset muistot ovat jääneet mieleen lapsuuden kesistä.

Vähän vihreyttä alkaa kuitenkin kaivautua esiin maasta ja yksi ilta kävin kameran kanssa kävelemässä ja katselemassa mitä linssiin voisi tarttua. Aika lähtökuopissa vielä ollaan mutta tämä on varmasti vuoden parasta aikaa samoilla luonnossa. Varvut ovat vielä painuksissa talven jäljiltä ja metsässä on helppo liikkua; hyttyset eivät ole inisemässä korvassa; lintujen iltakonsertti on korviahuumaava ja yritän punarinnan ja punakylkirastaiden luritusten seasta tunnistaa muitakin kevään laulajia.

Minulle toukokuu on eräänlainen ihana pysähdys ennen kesää; saa ihmetellä ja nauttia kesän läheisyydestä ennen varsinaista viherräjähdystä ja loputonta tekemistä. Kesä on jotenkin levotonta aikaa, kun on niin paljon kaikkea mitä pitäisi saada tehtyä ja koettua ennen syksyn ja talven saapumista: puutarha- ja halkohommia, kasvimaan perustamista, loputonta kukkapenkkien kitkemistä ja taistelua voikukkia vastaan, kesälomareissua ehkäpä Ranuan eläinpuistoon, jos se on auki. Kesä on haaveita hellepäivien kiireettömistä uintireissuista ja mökkeilystä, jäätelön syönnistä Hiukassa, ensimmäisestä mansikkakermakakusta.

Kesään kuuluu niin monia haaveita ja suunnitelmia, ja joka kerta syksyn kynnyksellä huomaa, ettei ole saanut puoliakaan tehtyä siitä mitä oli aikonut. Mihin se kesä katosi? Tämä toukokuu on ihanaa aikaa sen takia, että kaikki on vielä edessä ja suunnitelmat toteutettavissa!

Ihanaa kesän odotusta kaikille!

– Satu

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: