SYYSKESÄN TUNNELMIA

Elokuun lopulla vietimme kivan viikonlopun Sannan ja lasten kanssa kotipaikassamme Kuhmossa. Tarkoitus oli nauttia syyskesän tunnelmista mummolassa ja poimia samalla viime reissulta pensaisiin jääneet viinimarjat. Käytännössä huomasimme, että lasten ja vauvan kanssa päivät olivat sen verran täysiä, ettei marjojen poiminta ei juuri edistynyt. Onneksi niitä kuitenkin on jo hyvät määrät pakkasessa! Muutaman kerran vauvan nukkuessa ehdin sentään tarttua kameraan ja käydä vähän kuvaamassa.

Vanha uskollinen traktori seisoi unohdetun näköisenä pellon laidalla ja harmittelin, ettei minulla ollut laajakulmaa mukana. Kuvasta olisi saanut vielä vaikuttavamman näköisen sen avulla, mutta pidän kyllä tästäkin kuvasta. Siinä on jotenkin nostalginen fiilis.

Halkoliiterin takana tuuheana kasvavan tammen lehdet eivät ole vielä kellastuneet. Toivottavasti tänäkin vuonna tulisi näyttävä ruska! Voisimme poimia kauniin keltaisia lehtiä ja askarrella niistä lasten kanssa vaikka halloween-koristeita.

Muutama myöhäinen horsma kukki vielä täydessä loistossaan, vaikka muuten heinäkuun vaaleanpunainen horsmameri oli muuttunut vaaleaksi hahtuvaviidakoksi, josta tuulen mukana lenteli pörröisiä haituvia koko viikonlopun.

Keltainen on syksyn väri ja nämä pirteät keltanot täplittivät jo nurmialuetta kesän viimeisten pörriäisten lennellessä kukasta kukkaan.

Lauantai-iltana saimme hetken kuvailla Sannan kanssa, kun mummu leikitti lapsia ja vauva nukkui vaunuissa. Siitä alkaen, kun pihlajanmarjat punertuivat, meillä on ollut tarkoitus tehdä pihlajanmarjaseppele ja ottaa sen kanssa kuvia. Nyt saimme sen lopultakin aikaiseksi! Seppeleen punominen oli oma operaationsa mutta siitä tuli kohtalaisen hyvä ottaen huomioon, että sen teki aika nopealla aikataululla ja vieläpä ensimmäistä kertaa.

Sanna toimi mallina. Hän tosin valitti siitä, että seppele oli liian iso ja se meinasi koko ajan luiskahtaa pään läpi mutta, kun sitä vähän sääti, hyvin se pysyi päässä paikallaan seisoessa. Kävimme kuvaamassa horsmikossa sekä järven rannalla, jonne myös tirppa halusi lähteä kuvauskaveriksi ja typy jäi kiikkumaan mummun kanssa. Järvi oli kauniin tyyni ja ilta ihanan raikas. Aurinko oli jo laskemassa mutta valaisi vielä salmen takana metsikön. Optimaaliset olot siis valokuvaukseen ja sain otettua muutamia hienoja kuvia, jotka pääsevät myös meidän Instagram-tilille.

Olipa mukava tarttua kameraan pitkästä aikaa. Toivottavasti nämä kauniit syyskesän illat jatkuvat ja pääsisin useammin ulkoilemaan kameran kanssa. Se tuo kyllä mukavaa vaihtelua vauva-arkeen!

-Satu

Jaa tämä postaus:

Osallistu keskusteluun:

SINUA VOISI MYÖS KIINNOSTAA: